Sisilian matkan inspiroinut White Lotus -sarjan 2. kausi sijoittuu pääosin Taorminan pikkukaupunkiin Sisilian itärannikolla. Tosin sarjan kuvauslokaatioita tutkiessa selvisi, että mm. rantakohtaukset olikin kuvattu n. 200 kilometrin päässä
Cefalussa. :D Taormina oli silti must see -kohde reissulla.
Taormina on pieni, sokkeloinen ja rakennettu rinteeseen. Vuokra-autolla ei kannata yrittää keskustaan, sillä suurin osa siitä on ztl-aluetta, eli rajoitetun ajon aluetta, josta voi saada sakot. Me yritimme mahduttaa Taorminan kierrosta ja ranta-aluetta Isola Bellaa samaan päivään, mutta olisi ollut fiksumpaa käyttää tutustumiseen pari päivää. Taorminaa kiertäessä menee helposti koko päivä. Isola Bellan saari ja ranta sijaitsevat Taorminan alapuolella ja matkaa on sen verran, että siirtymiseen kannattaa käyttää köysirataa, tai sitten jakaa vierailut eri päiville.
Taormina oli tosi viehättävä, suorastaan söpö. Pääkatuun yhdistyy pikkuruisia porraskujia ja sokkeloista saattaa löytyä viehättäviä pikku kahviloita tai putiikkeja. Merkkiliikkeet kansoittavat pääkatua, jonka toisessa päässä on yksi vanhoista sisääntuloporteista ja toisessa päässä Duomo ja aukio sen edessä. Lähes jokaisesta sisilialaisesta pikkukaupungista tuntui löytyvän useampia kirkkoja, ja vähintään yksi isompi katedraali aukioineen. Taorminassa kirkkoaukio oli mielestäni erityisen viehättävä paikka kahviloineen ja katusoittajineen.
Taorminan historia ulottuu antiikin ajalle ja kaupungissa on näkyvissä historian kerroksia sekä eri valloittajien mukanaan tuomaa arkkitehtuuria. Taormina on myös turistien suosiossa, ja majoitukset kaupungissa ovat pääosin kalliimpia kuin muualla Sisilian itärannikolla. Me päätimme majoittua mieluummin muutaman kilometrin päässä Giordini Naxoksen rantakaupungissa, josta oli myös helpompi liikkua vuokra-auton kanssa.
Isola Bellan saari samannimisen rannan edustalla sijaitsee Taorminan vanhasta kaupungista vielä alaspäin rinteessä. Saari on erikoinen kahdesta syystä. Ensinnäkin, kapea hiekka- ja pikkukivikannas yhdistää sen mantereeseen ja ranta saaren edustalla on matala, kirkasvetinen ja värikkäiden pikkukalojen kansoittama. Toiseksi, saarelle on 1800 luvulla rakennettu linnoitus ja istutettu saarelle runsaasti erilaisia trooppisia kasveja. Myöhemmin saarelle on rakennettu hulppea, nyt jo ränsistynyt huvila, jossa on kestitetty julkisuuden kermaa 1960-luvulla, ennen kuin saari rakennuksineen on hankittu suojelukohteeksi ja kulttuurihistorialliseksi nähtävyydeksi. Rakennukset on onnistuttu piilottamaan kasvillisuuden lomaan hämmästyttävän hyvin niin, että kauempaa saari näyttää lähes täysin luonnontilaiselta.
Kuten Taorminan kaupungissakin, myös Isola Bellalla oli runsaasti muitakin turisteja. Pikkukiviranta ei ollut uimiseen ja loikoiluun lainkaan niin mukava kuin vaikkapa Cefalun tai Giordini Naxoksen rannat. Olin ehkä etukäteen kuvitellut saaren hiukan isommaksi kuin mitä se olikaan, ja saari oli nopeasti kierretty. Paikka on kyllä tosi viehättävän näköinen, mutta ehkä todellisuudessa ruuhkaisuus hiukan latistaa romanttista tunnelmaa. Suosittelen silti ehdottomasti vierailua Taorminaan ja Isola Bellalle!
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti