keskiviikko 31. toukokuuta 2023

Toukokuun treenit

Toukokuu alkoi Madeiran matkalla. Reissulla tuli patikoitua hiukan päälle 30 kilometriä ja juostua 16. Olin toivonut juoksevani hiukan enemmän, ehkä kaksikymppiä viikon aikana, mutta kivuttuani reippaat nousumetrit Levada dos Tornosin polkujuoksulla, päätin viimeisenä lomapäivänä löhötä altaalla lenkkeilyn sijaan. Viikko oli kuitenkin varsin liikunnallinen ja juoksujen patikointien lisäksi tuli jonkin verran tallusteltua turistina ympäriinsä. Patikointipostauksiakin on vielä pari tulossa!


Madeiran viikon lisäksi seuraavakin viikolla jäin juoksusuunnitelmista. Paluumatkamme oli ennakoitua mutkaisempi, kun paluukoneemme ei ensin päässyt laskeutumaan kovan tuulen takia ja sitten kun pääsimme vihdoin paluulennolle, joutui kone tekemään välilaskun Tanskaan, jossa vaihdettiin miehistöä. Vähäisten unien ja raskaan matkan vuoksi paluuviikon juoksutkin jäivät  hiukan suunniteltua vähäisemmiksi. 


Juoksin toukokuussa kuitenkin 144 kilometriä ja nousumetrejä kertyi taas kivasti yli tavoitellun 2000 metrin. Olin ennakkoon asettanut tavoitteen noin 140 kuukausikilometriin. Huhtikuuhun verrattuna juoksua tuli vähemmän, mutta toisaalta Madeiran matkalla tuli patikoitua sen verran, että kokonaiskilometrit nousivat toukokuussa 175 kilometriin. Voin olla kilometreihin tyytyväinen. 

Juoksin tässä kuussa vuoden pisimmän lenkin, 30 kilometrin polkujuoksun. Edellisen olinkin juossut vuosi sitten toukokuussa. Treeniohjelma tänä vuonna on aika pitkälti sama kuin viime vuonna. Hissukseen edetään juoksuohjelmassa niin, että Kainuu Traililla pystyisin juoksemaan 38 kilometrin matkan. Toivottavasti tänä vuonna päästään kisaamaan asti ja vielä maaliinkin viime vuoden pettymyksen jälkeen! Nyt kisaan on aikaa hiukan yli kuukausi ja treenimäärien tulisi olla korkeimmillaan. Toukokuun kaksi viimeistä viikkoa onkin tullut juostua paljon. Osittain paikkaamaan alkukuun vähäisiä kilometrejä ja osittain juuri kisaa silmällä pitäen. Kuun viimeiset päivät otin kuitenkin levon kannalta. 



Kolmenkympin lenkki otti voimille ja tuntui polvissa, ja siitä viikon päästä juoksin jo kahdenkympin lenkin poluilla. Olin kuvitellut, että se tuntuisi kevyemmältä, mutta mitä vielä, parikymppinen väsytti ehkä jopa enemmän kuin tuo pisin lenkki. Palautuminen pitkästä juoksusta oli varmaan vielä kesken, enkä tankannut hiilareita kuten ennen tuota pisintä lenkkiä. Tuossa huomaa selvästi, miten kisaan pitää lähteä sekä kunnolla levänneenä että kunnolla tankanneena. 

Kolmenkympin lenkillä totesin kahden kilometrin jälkeen, että olin valinnut liian vähän kangasta päälleni. Painijaselkäisessä topissa juoksureppu hinkutti paljasta ihoa vasten ja tajusin, että saisin hiertymiä, jos jatkaisin samalla varustuksella kymmeniä kilometrejä. Ei kun takaisin lähtöpisteeseen vaihtamaan paitaa. Mietin, että jos tekee virheitä juoksuun varustautumisessa, niin hyvä tehdä ne harjoituslenkillä eikä kisassa, eikä palaaminen juurikaan harmittanut. Koen tärkeäksi juosta ennen kisaa 1-2 tuollaista pitkää, kisanomaista harjoitusta, niin tulee testattua varusteita, juoksun aikana syömistä yms., jotta kisassa ei tule ikäviä yllätyksiä.

Toukokuun säät suosivat tänä vuonna. Kun nautimme Madeiralla ihanista yli 20 asteen lämmöistä, oli Suomessa tosi kylmä toukokuun alku ja tuli jopa lunta. Sää kääntyi sopivasti kotiinpaluun aikaan lämpimämmäksi. Pitkät lenkit tuli juostua erinomaisissa juoksukeleissä, mutta kolmenkympin lenkin jälkeen tuli sopivasti neljä lämmintä päivää, jolloin kävin joka päivä uimassa. Kylmä merivesi tuntui auttavan jalkojen palautumisessa. 


Kesäkuulle toiveena on vain pysyä terveenä ja ehjänä, jotta tänä vuonna päästäisiin Hossaan ja Kainuu Trailiin. Toki juoksutreenit jatkuvat varsinkin kesäkuun pari ensimmäistä viikkoa kovina, kunnes pitää kevennellä ennen kisaa. 

torstai 25. toukokuuta 2023

Nousu Madeiran korkeimmalle huipulle: Achada do Teixeira - Pico Ruivo

Madeiran korkeimpien huippujen patikointi jäi minulla viime vuonna kesken korkeanpaikankammon vuoksi. Nyt lähdimme yrittämään Madeiran korkeimmalle vuorelle toisesta suunnasta. Achada do Teixeirasta lähtevä reitti Pico Ruivolle on alle kolme kilometriä yhteen suuntaan ja kaikin puolin helpompi patikointi kuin Pico do Arieiron reitti. Kirjoitin viime vuonna Pico do Arieirolta lähteneestä patikoinnista tämän blogijutun.  Tällä kertaa kipuaminen Pico Ruivolle onnistui ongelmitta ja huipulla hymyilytti!


Achada do Teixeiraan pääsee vain autolla, mutta tällekin patikoinnille järjestetään paljon opastettuja retkiä, jos vuokra-auto ei ole vaihtoehto. Reitille ei suositella menemään sateella, kovalla tuulella tai kovin pilvisellä säällä, sillä vaikka reitti ei ole kapea, kulkee se kuitenkin tuulelle alttiilla harjanteilla nousten 1500 metristä aina Madeiran korkeimmalle kohdalle 1861 metriin.

Achada do Teixeirassa on kiva kahvila ja maksullinen wc. Reitti lähtee parkkipaikan kulmalta kipuamaan, ja heti ensimmäisten satojen metrien jälkeen aukeaa näkymä vuoristoon ja vuorien välisiin laaksoihin.
 

Reitti on leveä ja kivetty. Toukokuun alussa polun vierellä kukkii jos jonkinlaista kasvia. Keltakukkaiset pensaat peittävät paikoin maisemaa kuin keltaiset matot. Reitillä on hienoja näkymiä, mutta kapeimmillaankin harjanteet ovat varsin leveitä, varsinkin Pico do Arieiron reittiin verrattuna. Välillä mennään porrastettua polkua ylös alas, mutta enimmäkseen kulku on tietysti ylöspäin, ei kuitenkaan kovin jyrkästi.

Ennen huippunousua saavutaan polkujen risteykseen, johon tulee Arieiron huipulta johtava reitti. Siitä muutama kymmenen metriä ylöspäin on vielä kahvila ja maksullinen wc. Talvikaudella kahvila on suljettu, mutta toukokuun alussa siellä kävi melkoinen kuhina ja ruuhka. Se onkin kiva mahdollisuus varikkokäyntiin vielä ennen viimeistä nousua. 

Viimeinen nousu Pico Ruivon huipulle on varsin jyrkkä, mutta myös lyhyt. Polku kulkee porrastettuna rinteeseen, mutta tälläkään osuudella ei ole jyrkkiä pudotuksia. Koko reitti onkin korkeanpaikankammoiselle yllättävänkin leppoisa, ja aivan erilainen kuin toinen reitti. Pico Ruivon huipulla on kaksi tasannetta, joissa voi ihailla maisemia ennen laskeutumista takaisin alas. Alla olevassa kuvassa näkyy kahvila sekä leveää harjannetta kulkeva reitti Achada do Teixeiraan. Pilvet ovat juuri nousemassa reitille. Toisessa suunnassa näkyi pitkälle Madeiran vuoristoon ja vuorien väliseen laaksoon. 


Meille osui patikoinnille mainio sää. Funchalissa oli hyvin tuulinen päivä, mutta vuorella ei tuullut yhtään. Pääsimme nousemaan auringonpaisteessa ja huipulta näimme kauas. Paluumatkalla pilvet nousivat loppumatkasta peittämään maisemaa, mutta kylmä ei silti tullut. Pilvet luovat oman tunnelmansa reitille, mutta näköalojen takia kannattaa yrittää valita aurinkoinen päivä patikointtin.
 

Paikoin polun vieressä on maastopalojen jäljiltä pystyyn kuolleita puita ja pensaita, joiden oksat kurkottelivat aavemaisesti sumun seasta. Harmaiden runkojen vastapainona kukat hehkuivat paikoin keltaisena mattona rinteillä.


Reitti oli mielestäni tosi upea, ja oli niin kiva kävellä, kun ei tarvinnut jännittää, olisiko matkalla pelottavia paikkoja. Reitti oli edestakaisin noin 5,8 kilometriä ja nousua tuli hiukan yli 300 metriä. Patikointi oli tosi kiva ja nousumetrien ansiosta sitä tunsi kyllä päivän jälkeen kävelleensä.

sunnuntai 21. toukokuuta 2023

Vuoden (toistaiseksi) kovin treeniviikko

Takana on kevään kovin juoksuviikko ja olo vähän sen mukainen - kuin jyrän alle jäänyt. Onneksi mihinkään ei kamalasti satu, joten eiköhän tästä palauduta nopeasti. Ensi viikko on nimittäin vielä kova treeniviikko ennen kuin sitä seuraa kevennetty viikko. 


Madeiran matkalla tuli patikoitua paljon, yli 30 kilometriä, mutta juoksua kertyi vain 16 km. Siksi vähän hirvittikin tässä kohtaa juosta vuoden kovimmat kilometrit. Onneksi patikoinnistakin on hyötyä juoksuun, sillä se on mukavan matalasykkeistä, peruskuntoa ylläpitävää treeniä. 


Tämän viikon juoksutreenit tein silmälläpitäen Kainuu Trailia, jonne on nyt aikaa 6 viikkoa. Alkuviikosta mäkitunkkausta Hirvensalon laskettelurinteessä, helatorstaina leppoinen kymppi Turun Maarian altaan liepeillä hienolla polkureitillä, joka on tuttu Maaria Trailista. Ja viikon pääharjoituksena viikonlopun pitkis, joka oli koko vuoden pisin, 30 kilometriä. Juoksin lenkin Ruissalossa, ja vaikka polut siellä ovat melko helppoja, tuo pituus teki lenkistä tosi raskaan. Se oli kisanomainen harjoitus, jossa testasin syömisiä, juoksuvarusteita ja -vaatteita sekä tietysti omaa jaksamista ja kurjuudensietokykyä.


Laskettelurinteen kipuamiset ja ylipitkät polkulenkit eivät tietenkään ole helppoja treenejä, mutta nyt fiilis on aika hyvä, kun takana on vuoden kovimmat viikkokilometrit, 45 km juoksua ja lähes tonni nousua. Onnistunut harjoitusviikko siis, ja levon jälkeen kova treeni pitäisi näkyä kunnossa niin, että tulevina viikkoina kunto vielä nousee. Teen vielä toisen pitkän polkulenkin noin 3 viikkoa ennen kisaa. Mäkitreeni kuuluu nyt myös ohjelmaan viikkoittain ja pyrin juoksemaan mahdollisimman paljon poluilla.


Juoksen Kainuu Trailissa 38 kilometrin matkan. Nyt juostu 30 kilometrin pitkis on siihen nähden hiukan ylipitkä harjoitus, sillä hiukan lyhyemmilläkin treeneillä varmaan selviäisi kisasta. Itse tykkään kuitenkin juosta treeneissä kerran tai kaksi ennen kisaa tuollaisen lenkin, koska se antaa varmuutta siihen, että kisassa pitkä matka on mahdollista juosta onnistuneesti maaliin. Nyt en olisi kolmenkympin jälkeen todellakaan halunnut edes yrittää enää kahdeksaa lisäkilometriä, mutta vielä kuusi viikkoa treeniä ja eiköhän se mene, kunhan ei satu mitään yllättävää. Viime vuonna kun kisa peruuntui koronatartunnan takia, niin nyt todella toivon, että päästään Hossaan kisaamaan!


tiistai 16. toukokuuta 2023

Madeiran reittejä: Monte - Levada dos Tornos

Tein Madeiran matkalla yhden polkujuoksun. Yhdistin lenkin vierailuun Monten kylään ja sen rehevään kasvitieteelliseen puutarhaan. Koko Madeira on kuin yksi jättimäinen vehreä puutarha, mutta Monten palatsin puutarha on varmaan rakennetuista kasvipuutarhoista hienoin, missä olen käynyt. Postauksen ensimmäiset kuvat ovat puutarhasta.


Funchalista pääsee Monteen nopeimmin köysiradalla, mutta myös bussilla tai kiipeämällä Levada Bom Sucessoa, joka tosin on usein suljettuna reitin eroosion ja kunnostuksen vuoksi. Tuo reitti voi olla paikoin vaarallinen, joten en suosittele sitä kipuamaan, ennen kuin nousu on kokonaan kunnostettu ja taas virallisesti auki.


Montesta lähtee muutama patikointireitti ja päätin hyödyntää vierailua lähtemällä sieltä juoksemaan. Kun muut lähtivät takaisin köysiradalla, minä vaihdoin juoksukamat päälle ja lähdin kohti Levada dos Tornosia. Kauniiksi kehutulle levadalle on Montesta 200 nousumetriä, joten ihan kevyt hölkkä ei ollut kyseessä.



Reitti kulkee Monten Babosasta ensin alamäkeen Jardim Botanicon köysiradan ali pienelle sillalle, kunnes lähtee kipuamaan loputtoman näköisesti. Kun Bom Sucesson reitti erkanee, jatkuu Levada dos Tornosille nouseva polku edelleen ylämäkeen. Vanha kivetty polku on loivasti porrastettu ja siksakkaa ylös rinnettä. Rinteen päällä avautuu ensin laaja näkymä Funchaliin ja sitten reitti kaartaa kylänraitille. Pieni pätkä tietä ja kylän kujilla puikkelehtimista, kunnes noustaan levadalle.



Levadat ovat siis Madeiran saarella sijaitsevia kastelukanavia, jotka kuljettavat vettä saaren sateisilta vuoristoseuduilta alas maanviljelysmaille. Levadat ovat pääosin tasaisia ja patikointireitit kulkevat betonisella tai kivisellä levadamuurilla tai leveämmissä kohdissa ihan polulla levadan vierellä. Levada dos Tornos oli jossain oppaassa nimetty Madeiran kaunein levada - nimityksellä, joten odotin sitä mielenkiinnolla. Levadareitin alku oli kuitenkin hiukan epäsiisti, rikottuja pulloja ja roskia, mutta pian se siistiytyi ja muuttui tosiaan hienoksi. Kauniiksi kehutun reitin varrella kasvaa kukkia suunnilleen kaikissa sateenkaaren väreissä.



Levadan vierustan polku kulki enimmäkseen melko leveänä ja tasaisena. Hiukan minua jännitti olla juoksemassa yksin, paikoin korkeille paikoilla, mutta mitään pelottavaa paikkaa ei reitillä ollut. Vastaan tuli yksi patikoijapariskunta, mutta muuten vaikutti, että olin reitillä aivan yksin.



En etukäteen ollut päättänyt, miten pitkään juoksisin. Päätin kääntyä takaisin neljän kilometrin täyttyessä. Päätös osoittautui ihan hyväksi, sillä juuri ennen nelosen täyttymistä polku muuttui epäsiistimmäksi ja alarinteestä alkoi kuulua koirien haukuntaa. Varmaan puolen tusinaa koiraa laittoi kuorohaukun pystyyn ja vaikka yhtään niistä ei näkynyt levadalle, tuli siitä levoton olo. Käännyin takaisin ja kohta haukku vaimenikin. Levada ja polku olisi vielä jatkunut aina Jasmin Teahouselle asti, ja reitti sinne Montesta olisi ollut noin 7 kilometriä. Jos haluaa kulkea koko reitin, voi sen mennä vain yhteen suuntaan ja nauttia teetuvan antimista kävelyn päätteeksi.



Koirien sijaan polun vierellä rapistelivat koko juoksun ajan sisiliskot, joiden väritys vaihteli jadenvihreästä tummanruskeaan. Polun vierustalla kasvoi myös runsaasti erilaisia kukkivia kasveja, jotka tekivät reitistä tosi kauniin. Kukkasiin laskeutui tämän tästä vielä perhosiakin!


Palatessa Monteen pitkä laskeutuminen otti aika lailla jalkojen päälle. Olin helpottunut, kun loppunousu alkoi, vaikka se olikin raskas ja laittoi puuskuttamaan kuin hengenhädässä.

Reitti oli erikoinen sekoitus rankkaa mäkitreeniä ja tasaista, kukkien reunustamaa levadaa. Kun nousin rinnettä köysirata-asemien jälkeen, pysähdyin tasaamaan hengitystä ja koin pientä epäuskoa, että miten paljon lyhyellä matkalla oikein voi olla nousua. Silti tuo osuus oli inhottavampi tulla alas, kun alusta on kivinen ja kova, se otti kovasti polviin. Silti tunsin polkujuoksun ja sen tuoman vapauden riemua. Takaisin Montessa olin kahdeksan kilometriä mittarissa ja noin 250 nousu- ja laskumetriä myöhemmin. 


Viikon reissulla ehdin juosta vain 16 kilometriä, mutta patikointia kertyi yli 30 km. Patikointipostauksiakin on siis tulossa!

tiistai 9. toukokuuta 2023

Kuvaterveiset Madeiralta!

Takana on hiukan turhan polveileva kotimatka Madeiralta ja ehdin vasta aloittaa kuvakirjaston perkaamista. Tulossa on patikointipostauksia, mutta tässä alkuun muutama kuva reissun ei-reippailu-osuuksilta. Saatiin nauttia aivan upeista keleistä ja Madeiran keväisestä kukkaloistosta!




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...