lauantai 29. kesäkuuta 2019

Kesäkuun köpöttelyt

Hyvin menneeseen juoksukevääseen tuli pieni kompurointi kesäkuussa, ja ekaa kertaa tänä vuonna tavoitteita ei ihan saavutettu.

Kesäkuun alussa oli Turku Street-O:n kevätsarjan viimeinen pistesuunnistus, ja siihen päättyi mun kevään kisakausi. Kisakauden päättymiseen osui myös superkiireinen viikko, jolloin olin useampana päivänä poissa kotoa aamusta iltaan. Ensin täysi työpäivä ja sen jälkeen menoa iltamyöhään asti. Väsytti ja ensimmäistä kertaa pitkään aika kävi myös niin, että skippasin suunnitellun lenkin ja koomasin sohvalla juoksun sijaan. En tuntenut asiasta edes huonoa omaatuntoa, koska alkuvuoden juoksut olivat menneet ihan suunnitelmien mukaan ja vähän ylikin. Jossain vaiheessa voi olla ihan paikallaan luisua suunnitelmista ja ottaa vähän kevyemmin.


Ajatuksena kuitenkin oli, että kun treenit kohti Nuuksio Classicia alkavat, olisivat myös muun elämän kiireet hiukan helpottaneet. Mutta sitten tulinkin kipeäksi, ja vaikka flunssa jäi lieväksi, jäi juoksuja väliin. Olin jo vähän huolestunut, kun pitkiä lenkkejä ei ollut alkukesästä pystynyt juoksemaan yhtään. Flunssan ja viikon juoksutauon jälkeen testasin kuntoa 12 kilometrin lenkillä, ja se meni sikäli ihan ok, ettei flunssa tuntunut ollenkaan hengityksessä tai muuten. Mutta huomasin, että kroppaa kyllä hieman kolotti lenkin jälkeen, ja se ei ole ihan tyypillistä vain alle puolentoista tunnin lenkin jäljiltä.


Jotenkin olo jatkui tukkoisena vielä tuostakin, ja kesäkuusta ei tullut lainkaan niin hyvä juoksukuu kuin olisin toivonut. Loppukuulle kaavailluista pitkistä lenkeistä tipahti pois kilometrejä eikä tuntuma ollut kovin hyvä. Tunsin itseni väsyneeksi enkä yrittänyt väkisin juosta.


Harjoitusohjelmaa kohti Nuuksiota piti keventää siis heti alkuunsa, ja kyllähän se vähän pisti huolestumaan. Kun nyt loppukuusta alkoi vihdoin tuntua, että olen vihdoin flunssaa edeltävässä juoksukunnossa, rohkenin lähteä kunnon pitkikselle. Halusin vähän testata, miltä tuntuisi juosta pitkästä aikaa pitkään.


Olin ottanut perjantaille lomapäivän ja niinpä otin jo ennen puoltapäivää suunnaksi Ruissalon ja tavoitteeksi 25 kilometrin juoksun. Lenkki ei ollut helppo, ja sen jälkeen muistutin olemukseltani lähinnä lonkkavaivaista mummoa. Mutta pystyin juoksemaan 25 km ja sen myötä tuntuu, että olen vihdoin saanut myös maratontreenit kunnolla käyntiin. Maisemat ainakin olivat hienot, ja postauksen kuvat ovatkin eiliseltä.


Tänään tein vielä palauttavan lenkin rannalle ja sen myötä sain nostettua kesäkuun juoksut 120 kilometriin. Ei ihan sitä, mitä suunnittelin, mutta ihan kohtuullisesti kuitenkin.

Viikko vielä töitä, ja sitten alkaakin kesäloma. Heti loman alkuun tiedossa on patikointireissu Helvetinjärvelle ja Seitsemiseen. Heinäkuussa on tarkoitus myös tehdä pieni reissu Ahvenanmaalle. Toivottavasti ehdin myös juosta!

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Kymmenen treenifaktaa

Bongasin Satun blogista tällaisen kivan listauksen treenifaktoista. Näitä on aina hauska lukea ja myös itse pohdiskella. Joten tässä 10 treenifaktaa minusta:

1. Treenitaustani

Toisin kuin monet muut juoksubloggaajat, en ole koskaan pitänyt itseäni liikunnallisena henkilönä. Kouluaikoina inhosin liikuntaa, enkä parikymppisenäkään vielä tykännyt oikein mistään. Juoksu oli se juttu, joka kolmenkympin kieppeillä vei mennessään. Olen kirjoittanut treenitaustastani aiemmin postauksessa Miten minusta tuli juoksija.


2. Treeni-inhokkini

Olen ensisijaisesti mukavuusalueella liikkuja. Tykkään juoksusta, mutta en saa samanlaisia kiksejä oikein mistään muusta liikunnasta. Juoksun oheistreenit ovat aina olleet mulle jollain tasolla pakkopullaa. Toki olen innostunut mm. salitreenistä silloin, kun olen sitä jonkun aikaa tehnyt, mutta silti kuntosali jää aina pois ohjelmasta, kun sen itselleni sallin. Haluaisin vain juosta, mikä sitten toki näkyy kehonhuollon unohtumisen myötä kremppoina ja tekee musta aika yksipuolisen liikkujan.

Juoksutreeneissä en tykkää raskaista harjoituksista. Paitsi että sitten kun niihin itsensä saa, niin yleensä onkin ihan huippua juosta välillä kovaa, ylämäkeä tai vetoja.

Tähän on vaikea valita mitään, koska aidosti tykkään juoksusta, mutta välillä olen liian laiska tekemään kovia treenejä. En niitä silti inhoa. Jos joku treeni olisi oikeasti vastenmielinen, en tekisi sitä.


3. Ennätykseni

Pisin juoksemani matka on maraton. Toistaiseksi ainoalla maratonillani loppuaikani oli 4:40. Puolimaratonenkkani on 1:59, ja juoksin sen vuonna 2014 Paavo Nurmi Marathonilla



Eniten juoksukilometrejä kalenterivuoden aikana mulle kertyi maratonvuonna 2015, eli 1265 kilometriä. Pisin telakkani oli selkävaivan takia loppusyksystä 2016, jolloin olin yli kuukauden juoksematta.

Numeroiden takana on aito intohimo juoksuun ja vuosien saatossa tullut hyvä rutiini harjoitteluun. Olen hidas juoksija, mutta ennätysaikoja enemmän minua motivoikin olla kunnossa kaiken aikaa ja nauttia juoksuelämyksistä.


4. Motivaatio nyt

Olen sitä mieltä, että rutiini voittaa motivaation 6 - 0. En oikeastaan etsi tai kaipaa erityisesti motivaatiota tai inspiraatiota.  Motivaationi juoksuun on kuitenkin ollut korkealla koko alkuvuoden. Samalla kuukausikilometrit ovat ihan varkain nousseet kovemmiksi kuin mitä edes tavoittelin. Huomaan kuitenkin, että flunssan jälkeen olen tuntenut itseni tavallista väsyneemmäksi ja motivaatiossakin on tullut pieni notkahdus. Toivon kuitenkin, että kun voin taas juoksta täysipainoisesti ja Nuuksio Classic alkaa lähestyä, myös motivaatio treeniin nousee korkealle.


5. Tavoitteeni

Juuri nyt ykköstavoitteeni on Nuuksio Classic Trail Marathon. Syyskuun alussa juostava kisa tulee olemaan elämäni toinen maraton ja pisin koskaan juoksemani polkujuoksu.


6. Suhtautumiseni harjoitteluun

Olen sekä todella mukavuudenhaluinen että hyvin suunnitelmallinen. Suunnittelen juoksuja etukäteen, mutta en hirveän tarkkaan. Voin muokata treenejä fiiliksen, tuntemusten tai ajankäytön mukaan. Jos treenaan tapahtumaan, niin avainharjoituksista pidän kiinni, jos vain olen terveenä. Ison osan vuotta kylläkin vain höntsäilen ja lenkkeilen huvikseni.  Joku kuukausikilometritavoite toki silloinkin yleensä taustalla on.



7. Inspiroidun

Tämä oli vaikea kohta. Inspiroidun varmaan eniten omasta kehityksestäni. Siitä, että pystyn ja kykenen. Täällä blogimaailmassa muiden kisaraportit ja matkakertomukset ovat niitä kirjoituksia, jotka herättävät eniten innostusta. Toisten kisarapsoja ja matkajuttuja luettuani olen alkanut haaveilla milloin ultrajuoksusta, milloin juoksuvaelluksesta Alpeilla. Toisten juoksuelämykset inspiroivat!


8. Identiteetti

Juoksu kuuluu nykyään vahvasti siihen kuvaan, joka minulla on itsestäni. Olen juoksija ja se on osa identiteettiäni. Mutta muistan aina myös korostaa sitä, etten ole kummoinenkaan juoksija ja edelleen hirveän laiska, puhumattakaan sohvaperunamenneisyydestäni. Mutta tarvitseeko noita tuoda aina esiin? En ole aina ollut liikunnallinen, mutta ainakin viimeiset kymmenen vuotta olen. Juoksu on pitkäaikaisin harrastukseni lukemisen jälkeen, ja nykyään juoksen huomattavasti enemmän kuin teen mitään muuta vapaa-ajan aktiviteettiä. 



9. Some

En ole mikään huippu somettaja. Keskityn tähän blogiin sekä Instagramiin, joka onkin mulla blogin jatke ja sellainen kevytalusta, jossa voi jakaa juoksufiiliksiä. 


10. Haaveeni

Haaveilen aika paljon matkoista ja myös juoksemisesta reissukohteissa. Itsensä ylittämisestä ja löytämisestä, joka tuntuu usein olevan helpompaa silloin, kun saa vähän etäisyyttä arkeen.

Jos joku lukijoista innostuu tästä haasteesta, niin ei muuta kuin kirjoittamaan omia treenifaktoja!

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Kesä-ALEn juoksuvaatetärpit

Kesäflunssa piti mua viikon verran poissa juoksupoluilta. Tylsistyminen yhdistettynä sähköpostiin kilahtaviin ilmoituksiin verkkokauppojen kesä-alen alkamisista on aika vaarallinen yhdistelmä. Pyrin pitämään ostossormen kurissa, mutta keräsin tähän postaukseen muutamia tärppejä alen juoksuvaatteista.

Postaus sisältää mainoslinkkejä, joiden kautta tehdyistä ostoksista saan pienen prosentin komissiota (n. 5-10% ostosten loppusummasta). Pelkästä linkin klikkaamisesta en hyödy rahallisesti, ainoastaan linkin kautta tehdyistä ostoksista.

Juoksutakkia ei kesällä juuri tarvita, ja siksi nyt voikin tehdä hyviä löytöjä alesta ja jemmata takin odottamaan syksyä. Alla listaus hyvistä ALE-löydöistä.

1. SOCin perusmallin edullinen juoksutakki. 
2. Adidaksen kivasti kuvioitu hupullinen takki.
3. 
Brooksin supertekninen ja pieneen pakkautuva laatutakki.
4. 
Erilaista ilmettä kaipaavalle Niken tekninen ja kevyt juoksutakki.


Toki myös kesäjuoksuihin löytyy alesta vaatetta ja varusteita. Itse tilasin hellelenkeille nämä Niken shortsit. Tykkään kesällä juosta lyhyissä shortseissa mieluummin kuin lyhyissä trikoissa, sillä istuvia trikoita, joiden lahkeet eivät rullaudu ylöspäin, on todella vaikea löytää. Se johtuu ehkä siitä, etten ole todellakaan polkujen hoikkareitisin juoksija. Mutta kevyet ja ilmavat shortsit toimivat tosi hyvin kesäjuoksuissa ja lisäksi niissä on taskut, joihin mahtuu hyvin puhelin ja avaimet.

Niken shortsit Sportamorelta.

Jos ei kaipaa taskuja kuten minä, vaan haluaa hellelenkeille mahdollisimman kevyet, ilmavat ja värikkäät shortsit, niin nämä Niken kesäiset pöksyt toimivat taatusti. Syystä tai toisesta nimenomaan Niken shortsit nousivat esiin kesäalessa, ehkä koska olen todennut ne istuviksi ja mukaviksi. Nämä pirteän väriset Niken perusshortsit ovat nyt puolella hintaa kivan edulliset.

Perusvaatteille, eli juoksutrikoille - ja topeille on aina käyttöä. Nämä New Balancen trikoot ovat reippaassa alennuksessa, niissä on kiva kuosi ja runsaasti taskuja. Näissä SOCin hihattomissa treenipaidoissa on puolestaan pirteät värit ja toimiva muotoilu.

Hokan Torrentit on toimineet mulla alkukesän polkulenkeillä erinomaisesti.


Kenkiä kannattaa toki myös alesta katsastaa. Mutta juoksukenkien suhteen en ole samanlainen tarjousten perässä juoksija kuin vaatteiden kanssa. Kenkien täytyy olla just eikä melkein, ja siksi olen yleensä valmis maksamaan niistä täyden hinnan. Ostin huhtikuun lopussa Hoka One One Torrentit Scandinavian Outdoorista, ihan normihinnalla, ja oli muuten loisto-ostos. Nyt kuitenkin myös nämä kengät ovat alessa, ja voin niitä lämpimästi suositella, jos on tarvetta uusille polkujuoksukengille!

Ovatko lukijat tehneet jo löytöjä kesän alennusmyynneistä?

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Turku Street-O pistesuunnistuksen kevätsarja

Turku Street-O järjesti pistesuunnistuksessa kevätsarjan, joka alkoi huhtikuun lopussa ja päättyi nyt perjantaina. Suunnittelin osallistuvani mahdollisuuksien mukaan suunnistuskisoihin, ja ilokseni pääsin mukaan jokaiseen seitsemään osakilpailuun! Olen päivitellyt instaan fiiliksiä suunnistusten jälkeen, ja nyt naputtelin pienimuotoiset kisaraportit jokaisesta osakilpailusta.

26.4. Kuloinen - Huhko


Kevätsarjan avaukseen lähdettiin Turun ja Raision rajalta alueella, jonka läpi olen ajanut monia kertoja, mutta jossa en ollut koskaan vieraillut. Sää oli upea, lämpöä oli parikymmentä astetta ja aurinko paistoi.

Lähdin mielenkiinnolla ensimmäiseen sulan maan pistesuunnistukseeni ja ihan kivasti meni. Reiteilleni osui mukavasti polkua, mutta hiukan epävarmaa oli suunnistukseni vielä ja tunnin kääntyessä loppupuolelle harmittelin, kun monta rastia jäi hakematta.

Päätin hakea vielä yhden 40 pisteen rastin, vaikka aikaa oli enää pari minuuttia jäljellä. Ei ollut mikään helppo keikka, sillä rasti sijaitsi korkean mäen päällä ja jalat hapoilla mäen ylös tunkkaaminen ja rastin jälkeen alas laskettelu ei ollut helppoa. Olin aivan töttöröö kuumassa kelissä enkä päässyt yhtään kovempaa maaliin, seurauksena tunnin aikarajan ylitys 17 sekunnilla ja siitä jokunen miinuspiste. Kuitenkin hyvä kauden avaus!

Pisteet 574/900, sijoitus 25/60.


3.5. Kärsämäki - Pallivaha


Pallivaha, legendaarinen Marja Tyrnin kotipaikka, kuuluu niihin Turun alueisiin, joissa en ollut koskaan ennen käynyt.

En jotenkin päässyt sinuiksi kartan kanssa ja olematon suunnistuskokemukseni näkyi epävarmuutena. Reittisuunnitteluni oli poukkoilevaa; meen tuonne, eikun meenkin tuonne, eikun keräänkin nuo rastit. :D Oli hauskaa suunnistaa itselleni aivan vieraissa maisemissa ja tältä seudulta jäi mieleen Leafin vanha makeistehdasalue.

Pisteet 580/900, sijoitus 25/77.



10.5. Kurala


Unelmien liikuntapäivään kuuluneessa pistesuunnistuksessa kisattiin Kuralan Kylämäen maisemissa.

Mulla kesti alkuun kokonaista kaksi minuuttia paikallistaa kartalta lähtö ja tehdä sellainen suunnitelma, että pystyin kipittelemään ekalle rastille. Ja sitten siinä ekalla rastilla vielä pyörin tovin ympyrää, kun en osannut päättää, missä järjestetyksessä ja mitä reittiä oikein alan rasteja kerätä. Mutta sitten kun sain ekat kaksi rastia poimittua Kylämäestä ja lähdin kohti Kuralan lähiötä, reittisuunnitelma onneksi selkiintyi.

Lopulta onnistuinkin mielestäni erinomaisesti suunnittelemaan hyviä pisteitä sisältävän kierroksen. Jätin viimeiseksi kaksi hieman erillään ollut 40 pisteen rastia, mutta koska aikaa oli, ehdin hyvin käydä nekin poimimassa. Päivä oli lämmin, mutta tunnin loppupuolella alkoi sataa ja se virkisti ihanasti.

Pisteet 640/900, sijoitus 14/51.



17.5. Hirvensalo


Lämmintä ja aurinkoista. Tiesin, etten halua kivuta Hirvensalon laskettelurinnettä, sillä viime syksynä Hirvensalo Traililla tuli todettua, että se on rankkaa puuhaa. Siksi tihrustelinkin erityisen tarkkaan kartan korkeuskäyriä, etten vahingossa hapottaisi itseäni heti alkuun.

Reittisuunnitteluni meni selvästi pieleen, kun huomasin puolen tunnin kohdalla olevani niin kaukana maalista, etten enää millään ehtisi kerätä edessä siintäviä rasteja ja siitä maaliin. Käännyin omia jälkiäni takaisin ja yritin jotenkuten reitittää itseäni vielä kunnon pisteille. Suunnistus meni ok, mutta taktisen kömmähdyksen vuoksi kauden huonoimmat pisteet ja sijoitus. Nautin silti maisemista, lämmöstä ja alkukesän vihreydestä!

Pisteet 430/900, sijoitus 29/66.

 

24.5. Peltola


Kartta oli sellainen, että lähtö ja maali olivat aivan kartan alaosassa. Suunnistukseni sujui aika mukavasti, mutta en ollut tarpeeksi rohkea. Puoliajassa käännyin takaisin kohti kartan eteläosaa, vain tajutakseni maalin liepeillä, että aikaa olisi vielä runsaasti jäljellä. Keräsin kaikki mahdolliset rastit matkalla maaliin, mutta ei auttanut. Kartan pohjoisosaan jäi rasteja, jotka olisin hyvin ehtinyt poimia, jos en olisi kääntynyt takaisin liian aikaisin.

Juoksu kulki erinomaisesti, ja ehkä aliarvioin kuntoni. Kun kaikissa aiemmissa kisoissa olin suunnistuksen loppupuolella jo aika tiltissä, nyt jäi hyvin voimia. Tuntui, että kevään kisakausi alkoi tuottaa hedelmää, ja nopeampi juoksu oli ihan huomaamatta muuttunut helpommaksi!

Pisteet 600/900, sijoitus 20/67.


31.5. Vasaramäki


Edellisistä kisoista oli jäänyt vähän hampaankoloon ja ajattelin, että nyt tulee hyvä kisa. Ei saisi miettiä tuollaisia etukäteen! Suunnistus meni tavallaan ihan ok, mutta tuntui, että jokaisella osa-alueella olisi ollut hiukan parannettavaa. Rohkeammalla taktiikalla olisin varmaan saanut enemmän pisteitä, ja taisin taas kääntyä kohti maalia liian aikaisin.

Mukana oli rasti, jossa olisi pitänyt kiivetä Luolavuoren laelle ja siellä paikallistaa pohjoisessa sojottava kirkon torni. Nokkelana tyttönä tiesin vastauksen jo luettuani kysymyksen. Se vesitti innon käydä rastilla ja siksi jäi 50 pistettä saamatta! Koska eihän sitä nyt voinut käydä rastilla, kun vastauksen tiesi käymättäkin, mutta ei sitä voinut vastauslomakkeeseenkaan merkitä, koska en oikeasti käynyt rastilla... :D Se huono puoli Turku Street-O:n leimaamattomuudessa on, että vastauksen voi halutessaan yrittää vaikka arvata.

Pisteet 610/900, sijoitus 14/73.


7.6. Littoinen

Kevätsarjan päätökseen osui hellekeli ja etukäteen hiukan hirvitti. Suunnistus lähti kuitenkin melko mukavasti käyntiin ja tällä kertaa päätin lähteä hakemaan rohkeammin isoja pisteitä.

Uskalsin luottaa nyt juoksukuntooni paremmin enkä hätkähtänyt, kun olin tunnin puolessavälissä aivan toisessa päässä karttaa kuin maali. Etenin lähdöstä polkuja pitkin kartan lounaiskulmaan ja tiesin, että paluumatka itäreunan pyörätietä pitkin olisi nopeampi.

Juoksemani reitti Littoisissa. Keräämäni rastit ja suunnistuskartta löytyvät tästä linkistä.

Rohkeus kannatti ja kun aikaa oli jäljellä enää vajaa vartti, tiesin, että ehtisin kerätä vielä viimeisetkin suunnittelemani rastit. Rantalepikossa sijainnut rasti aiheutti hiukan päänvaivaa. Kiireessä en ollut ihan varma, olinko oikealla polulla ja heti kun pysähdyin, sain kimppuun aivan järkyttävän hyttysparven. Paniikki meinasi iskeä, mutta sain itseni rauhoitettua, löysin rastin ja lähdin hurjaa lentoa kohti viimeisiä rasteja kellon laukatessa eteenpäin.

Helteestä huolimatta tossu oli syönnillään vielä viimeisillä minuuteillakin ja ehdin hakea vielä yhden rastin, josta olin ajatellutkin, että jos aikaa jää, juoksen maalin ohi vielä hakemaan sen. Ja sitten loppukiri maaliin, jossa leimasin tasan ajassa 1:00!

Jos muista kisoista oli jäänyt jotain hampaankoloon, niin nyt onnistuin omaan kuntooni ja suunnistustaitooni nähden erinomaisesti. Kun kisan jälkeen olin pulahtanut uimaan Littoistenjärveen, syötin vastaukseni nettilomakkeelle ja pisteiden lävähtäessä ruutuun tuuletin spontaanisti! Ennätyspisteet isolla marginaalilla ja kaikki 40 ja 50 pisteen rastit kerättynä! Ihan huippua saada kauden päätteeksi tehtyä paras suoritus. :)

Pisteet 760/900, sijoitus 9/60.

 

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Harjoitusohjelma kohti pitkää polkujuoksua

Loppukevään kisakausi on kohta paketissa ja käännän katseet syyskuun alkuun ja siellä odottavaan Nuuksio Classic Trail Marathoniin.

Yhden kokonaisen maratonin huikealla kokemuksella aion treenata Nuuksio Classicia varten suunnilleen samalla löyhällä ohjelmalla jonka rakensin maratontreenejä varten. Kolmen kuukauden ohjelma lähtee siitä oletuksesta, että ennen ohjelmaa puolimaraton menee kevyesti, ja siinähän kunnossa olen ollut koko kevään.


Juoksija-lehden sivuilta löytyy toimivan oloinen ohjelma, joka tähtää pitkään polkukisaan: https://www.juoksija-lehti.fi/rakenna-harjoitusohjelmalla-juoksuvauhtisi-pitkaan-polkukisaan/

Jutussa todetaan, että polkujuoksun harjoitusohjelma koostuu samalla logiikalla kuin juoksussa muutoin, ja tätä periaatetta aion itsekin noudattaa. Ohjelmassa joka neljäs viikko on kevennetty ja sitä edeltää tehoviikko. Olen juossut suunnilleen tuollaisella rytmityksellä koko kevään, joten 3 + 1 jaksotus jatkuu myös polkumaratonille valmistautuessa.

Juoksuohjelmissa en ole koskaan innostunut liian tarkasta aikatauluttamisesta. En pysty enkä halua noudattaa ohjelmaa, jossa on tarkkaan määritelty speksit jokaiselle lenkille. Toki tarkkaan määritetyssä ohjelmassa kehittyminen ja tulokset ovat varmasti optimaaliset. Mutta elämässä on niin paljon muutakin kuin juoksuharjoittelu, etten halua juoksusta liian aikataulutettua ja määriteltyä. Niinpä treenaan nyt samalla sabluunalla kuin maratonille. Juoksuohjelmani koostuu muutamasta viikottaisesti avainharjoituksesta, mutta niiden ajankohtaa ei ole kiveen hakattu ja muut lenkit voin mennä sitten päivän fiiliksen mukaan.


Nuuksio Classic juostaan lauantaina 7.9. Tuosta päivästä lasken aikaa taaksepäin siten, että viimeiset kaksi viikkoa keventelen. Kolme viikkoa ennen Nuuksiota juoksen Paavo Nurmi Marathonilla puolimaratonin. Puolikas ei ehkä ole optimaalisinta harjoittelua, mutta uskon, että se kuitenkin palvelee myös Nuuksioon valmistautumista. Mutta tuon puolimaratonin takia en voi juosta kunnon pitkää harjoituslenkkiä kovinkaan lähellä itse kisaa. Tarkoitus onkin juosta kesällä kaksi pitkää (30 km) polkulenkkiä kisavarusteissa, joista jälkimmäinen noin 5 viikkoa ennen kisaa. Maratonille treenatessa juoksin myös kaksi kolmikymppistä, ja niiden lisäksi säännöllisesti parikymppisiä. Nuo pitkikset riittivät hyvin maratontreeniksi.

Olen laiminlyönyt mäkiharjoittelua jo pitkään. Siksi mäkivedot tulevat pitkien lenkkien ohella olemaan avainharjoituksia juoksuohjelmassani. Näillä näkymin korvaan muutaman mäkitreenin sileän vedoilla, hiukan puolimaratonia silmällä pitäen.


Olennainen asia harjoitusohjelmassa on avainharjoitusten lisäksi tarpeeksi kova määräharjoittelu. Olen juossut nyt kevään ajan nousujohteisesti siten, että tammi-helmikuun satasen kuukausikilometreistä on hissukseen noustu. Huhti-toukokuussa juoksin pääosin 25-35 kilometrin viikkoja, lukuun ottamatta kevennettyjä viikkoja, jolloin juoksut jäivät 20 kilometrin pintaan. Noista noin 30 kilometrin viikoista on aikomus nostaa juoksumääriä vähitellen siten, että kovimmat viikkokilometrit nousevat 50 pintaan. Mutta tässäkin pidän ohjelman sopivan väljänä, eikä homma ole muutamasta kilometristä kiinni.

Avainharjoitus 1 Avainharjoitus 2 Muuta Viikkokilometrit
Viikko 1 Mäkivedot Pitkä lenkki n. 16 - 20 km Kevyitä lenkkejä fiiliksen mukaan 30 - 40 km
Viikko 2 Mäkivedot Pitkä lenkki, n. 20 - 25 km poluilla Kevyitä lenkkejä fiiliksen mukaan 35 - 40 km
Viikko 3 Sileän vedot Pitkä lenkki n. 16 - 20 km Kevyitä lenkkejä fiiliksen mukaan 35 - 45 km
Viikko 4 Mäkivedot Puolipitkä lenkki Kevyt viikko, patikointireissu 20 - 35 km
Viikko 5 Sileän vedot Pitkä lenkki n. 20 - 30 km poluilla Kevyitä lenkkejä fiiliksen mukaan 40 - 50 km
Viikko 6 Mäkivedot Pitkä lenkki n. 16 - 20 km Kevyitä lenkkejä fiiliksen mukaan 40 - 50 km
Viikko 7 Sileän vedot Pitkä lenkki n. 30 km poluilla kisavarustuksessa Kevyitä lenkkejä fiiliksen mukaan 45 - 50 km
Viikko 8 Mäkivedot Puolipitkä lenkki Kevyempi viikko 25 - 35 km
Viikko 9 Sileän vedot Kevyt ja lyhyt lenkki Lauantaina Puolimaraton 30 - 35 km
Viikko 10 Mäkivedot Pitkä lenkki  Puolikkaalta palautellen 25 - 35 km
Viikko 11 Mäkivedot Puolipitkä lenkki viikkoa ennen kisaa Kevyt viikko 20 - 35 km
Viikko 12 Kevyt ja lyhyt lenkki Kevyt ja lyhyt lenkki Lauantaina Nuuksio Classic Trail Marathon! ???

Tämmöisellä ohjelmalla olisi tarkoitus valmistautua Nuuksioon ja toivottavasti päästä polkumaraton kunnialla maaliin. Saa nähdä miten käy! :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...