Vuoden lyhyin päivä

Talvipäivänseisaus ja auringonpaiste. Joululomalla kelpaa, kun pääsee päivänvalon aikaan juoksemaan. Tänään olisi tarvittu jopa aurinkolaseja. :)

Tie oli jäässä, joten hipsin lapsuudenkodin lähimetsiin polkujuoksemaan. Lyhyen pätkän, ihan muutaman kymmenen metrin ajan, tuntui kuin olisin lentänyt. Tossut koskettivat maata vain lyhyinä hetkinä polulla liidon lomassa. En juossut erityisen kovaa, eikä tällaisen melkein seitsemänkymmentäkiloisen rotevahkon naisihmisen juoksua voi oikein kevyeksi liitelyksi kuvata, mutta tunne oli hieno. Varmaan viime viikkojen liukkailla ja pimeillä teillä taaperrettujen lenkkien jälkeen auringonpaisteinen metsä toi askeleeseen pitkästä aikaa lentoa ja lenkkiin erityisen hyvää fiilistä.

Loppuvuodesta blogiin on vielä tiedossa jotain jännää, mutta nyt keskityn jouluvalmisteluihin. Siltä varalta, etten ennen joulua enää ehdi postata, toivotan jo nyt kaikille lukijoille oikein lämmintä ja mukavaa joulua!