Syksy on mitä parasta juoksuaikaa ja erityisen hyvä vuodenaika juosta poluilla. Polkujuoksuilla pääsee seuraamaan vuodenaikojen vaihtumista ja näin syksyllä ruskan etenemistä. Välillä voi pysähtyä katsomaan syysauringon säteiden kimmellystä harvenevan lehtipuun oksien läpi. Ruska alkaa syyskuussa pohjoisimmassa Suomessa, mutta täällä lounaisrannikolla ruska on kauneimmillaan yleensä vasta lokakuun alussa. Alkusyksyssäkin on silti väriä! Maisema on vielä kirkkaan vihreä, mutta väriläiskiä tuovat keltaiset koivunlehdet ja kielot, punaiset ruusun- ja pihlajanmarjat sekä kärpässienet.
Polkujuoksu on kropalle lempeämpää kuin asfaltilla meno. Juoksu ei ole niin staattista kuin maantiellä ja epätasaisella alustalla myös jalkojen pienet lihakset ja keskivartalo pääsevät töihin. Alusta on pehmeä ja siten lempeä mm. polville. Itse hurahdin polkujuoksuun, kun kuntoutin itseäni polvi- ja selkävaivan jälkeen. Polkujuoksu tekee myös hyvää aivoille. On ihan eri asia juosta luonnossa ja epätasaisella alustalla, jossa joutuu miettimään mihin jalkansa laittaa. Pää askartelee yksinkertaisten päätösten kanssa. Kierränkö kiven oikealta vai vasemmalta? Astunko juuren päälle vai sipsutanko juurien välissä? Mihin polku jatkuu? Tuollainen toiminta on hyväksi mielelle. Hetkeen on pakko keskittyä.
Paras juoksupaita syksyyn on tekninen ja toimiva, kangas on ohutta ja hengittävää ja mukana voi olla vielä hengittävämpää verkkomateriaalia. Paidan pitää myös olla istuva, muttei täysin ihonmyötäinen, jolloin se on mukava päällä muttei myötäile ihan jokaista muhkuraa ja kuoppaa. Tämä Patagonian paita on kevyt ja ilmava ja sitä on saatavilla kivoissa pirteissä syysväreissä (mainoslinkki Weekendbeelle).
Viikonloppuna oli lähes kesäinen keli ja hyvin tarkeni hihattomassakin polkulenkillä. Juoksin eilen 12 kilometrin lenkin Ruissalossa, postauksen kuvat ovat tuolta lenkiltä. Lenkki oli ensimmäinen yli kympin juoksu sitten kesäkuun alun. Tämä vuosi tuntuu olleen juoksutaukoa toisensa perään ja nyt olen taas yrittämässä takaisin kuntoon. Juoksu ei anna mitään ilmaiseksi, kuntoon ei pääse ilman säännöllistä ja nousujohteista harjoittelua ja jokainen metri on itse juostava. Kunnon kohoaminen antaa kuitenkin virtaa jatkaa harjoittelua ja nyt on kiva juosta, kun voi nauttia aurinkoisista syyssäistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti