keskiviikko 29. kesäkuuta 2022

Kesän päätavoitteesta pannukakku

No niin, ei mennyt niin kuin Strömsössä tämän kesän juoksutavoitteen kanssa. 

Tähän mennessä tapahtunut: Olimme miesystäväni kanssa menossa Kainuu Trailiin, jonne olin itse ilmoittautunut 38 kilometrin ja mies 55 kilometrin matkalle. Omaan taipaleeseen tuli mutkia jo kolme viikkoa sitten, kun kantapääni kipeytyi. Vaihdoin matkaa puolimaratoniin ja ajattelin, että siihen mennessä jalkavamma olisi parantunut niin, että pystyisin kyllä 21 km juoksuun. Sopivasti juhannuksen aikoihin meihin iski kuitenkin korona, ja nyt koko reissu peruuntui. Tavallaan helppo päätös, kun molemmat ovat sairastuvalla, tavallaan harmi, ettei reissu toteudu nyt ollenkaan. Itse olen kyllä vielä sen verran kipeä, että juoksu on ihan mahdoton ajatus, joten jossittelulle ei edes jää sijaa.

Olimme vuokranneet Hossasta mökin pariksi yöksi, töistä oli pyydetty lomaa ja tietysti treenattu koko kevät tätä silmällä pitäen. Siihen nähden harmittaa yllättävän vähän. Mulla vaikuttaa tuo jalkavamma, joka tuli jo sen verran aikaisin, että nyt juhannuksena iskenyt korona oli vähän kuin naula arkkuun juoksun suhteen. Olisin kyllä mieluusti jättänyt tämän taudin kokematta, kun yli kaksi vuotta sitä onnistuneesti välteltiin, mutta eipä voi mitään. 

Samalla kesäkuun kilometrit jäävät todella alhaisiksi. Juoksin vain 62 kilometriä, satasen vähemmän kuin toukokuussa. Tämän kuun juoksuista ei olekaan kauheasti kerrottavaa. Suunnitelmissa ollutta mäkitreeniä päästiin tekemään tasan kerran, ja postauksen kuvat ovatkin tuolta reissulta Hirvensaloon. Muuten juoksut eivät menneet toivotulla tavalla.

Olen vielä sen verran kipeä, että heinäkuukin alkaa juoksutauolla. Ja harmi kyllä tuo jalkavaivakaan ei ole täysin parantunut, huoh. Pitää nyt rauhassa katsoa, milloin sitä on taas juoksukunnossa ja miettiä sitten siinä kohtaa, josko tälle vuodelle vielä keksisi jotain juoksutavoitteita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...