lauantai 30. huhtikuuta 2016

Huhtikuun huhkimiset

Huhheijaa, joko huh-riimittely riittäisi? Huhtikuu ei ole ollut helppo, sillä alkukuusta iski flunssa ja loppukuu meni työn uuvuttamana.

Kaikenlainen tekstintuotto on tuntunut liikaa työltä, joten bloggailukin on jäänyt. Tiesin jo etukäteen, että huhtikuu on töissä kiireinen, joten en ole edes yrittänyt olla sosiaalinen tai varsinaisesti haastaa itseäni työajan ulkopuolella. Silti olen ollut ehkä yllättävänkin poikki, monena päivänä iltaan on kuulunut vain sohvalla viihteen parissa lojuilua ja aikainen nukkumaanmeno, mutta tästä huolimatta olen seuraavanakin päivänä ollut ihan yhtä poikki. Mulla on ollut tapana ottaa kerran kuussa päivä palkatonta vapaata ja viettää silloin pitkää viikonloppua lapsuudenkodissa tai vastaavaa. Tässä kuussa siihen ei vaan ollut mahdollisuutta, vaan sen sijaan työaikasaldoon tuli yli 10 plussatuntia. Vaikka tykkäänkin työstäni, niin jatkuva kiire ja pitkiksi venyvät työpäivät jatkuvaa skarppina oloa ovat aika kuluttavia, ja toivon, että toukokuussa hellittää.

Juoksin 87 kilometriä, enkä muuten kuussa juuri liikkunut. Tavoitteena ollut satanen ei siis täyttynyt, mutta siitä voi syyttää ensisijaisesti flunssaa ja sitä seurannutta tukkoista oloa. Nyt loppukuusta olen päässyt juoksemaan aika lailla suunnitelmien mukaan, mutta mitään ylimääräistä en ole ohjelmaan ottanut. Huhtikuussa ohjelmaan tulivat mukaan vauhtilenkit, ja päätettyäni flunssan jälkeen yksinkertaistaa ohjelmaa, olen juossut kaikki vk-lenkit samanpituisena ja suunnilleen samalla vauhdilla. Himppaisen yli neljän kilometrin lenkkejä. Vauhtitavoitteen asetin 5:55/km pintaan, mutta joka lenkillä on menty sen alle ja keskivauhti on asettunut 5:45/km lukemiin. Flunssan jälkeen pääsin juoksemaan kuun jälkimmäisellä puoliskolla 5 vk-treeniä. Ekat olivat aika kauheita, aloitinkin liian kovaa, mutta ei tuntunut kovin hyvältä juoksu. Viimeisellä parilla lenkillä olen todennut viimeisellä kilometrillä, että voisin hyvin jatkaa vielä samaa vauhtia, mutta olen tietoisesti toppuutellut itseäni ja juossut saman matkan kuin aiemminkin. Henkisen kunnon kannalta on parempi olla vetämättä itseään piippuun. Eteenpäin on siis menty, kun vauhti tuntuu nyt helpommalta kuin muutama viikko sitten, mutta vielä en ole siinä kunnossa, että puolikas menisi alle kahden tunnin.


Kuuhun on mahtunut jos minkälaista säätä. Jopa loskassa "sain" juosta yhden lenkin. Välillä olen juossut samalla takilla kuin maaliskuussakin, välillä on ollut päällä pitkähihainen juoksupaita. Viime kuussa esitellyt Newlinen trikoot ovat olleet jalassa lähes joka lenkillä. Voisin kehua näitä luottotrikoitani vielä siitä, että niissä on kunnon kokoinen vetoketjullinen tasku, joka tuntuu monista juoksuhousuista puuttuvan. Kaipaisin garderoobiini toisiakin kunnollisia pitkiä trikoita, mutta niiden löytäminen on haastavaa. Kivoja kuoseja löytyy, mutta monista trikoista puuttuu tuo kaipaamani tasku. Joku vyötärönauhaan piilotettu avaintasku on yhtä tyhjän kanssa, jos lenkille haluaa ottaa mukaan geelejä ja älyluurin avainten lisäksi. Olempa joskus kuljettanut Newlinen housujen taskussa pientä 1,5 dl vesipulloakin, ja hyvin mahtui!


Kuvassa mulla on trikoiden kaverina H&M:n juoksupaita, joka livenä on väriltään turkoosimpi ja mielestäni vähemmän aluspaitamainen kuin kuvassa. Eipä silti, paita menee hyvin talvella takin alla aluspaitana. Tämän päivän lenkillä tuo pitkähihainen osoittautui jopa liian lämpimäksi pukineeksi, sillä ainakin täällä Turussa saadaan juhlia vappua aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Kivaa Vappua kaikille!

2 kommenttia:

  1. Nuo trikoot vaikuttavat hyviltä! Monesti on niin, että taskuja ei ole takissa eikä housuissa, ja kun kaikenlaista rojua pitää lenkillä olla mukana, ei avaintasku oikein riitä mihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinpä! Tietty sitä voi investoida spibelttiin tai vastaavaan, mutta mielestäni tuollainen vyöhässäkkä on aina lähtökohtaisesti hankalampi kuin vaatteessa olevat hyvät taskut.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...