lauantai 17. lokakuuta 2015

1 viikko maratoniin - lätinää vähän kaikesta

Tässä vaiheessa pitäis juoksuhalujen olla korkealla ja elon leppoisaa lepäilyä ennen koitosta. Juu ei. Koko tämä toka vika viikko ennen maratonia on mennyt stressatessa, muun elämän kiireissä ja huonoilla unilla. No, juossut en ole nimeksikään, joten siinä se lepo-osuus.

Tällä viikolla mulla on taas 6 työpäivää, joten sikälikin viikko on aika kuormittava. Kun tuohon heitetään vielä tärkeä työhaastattelu ja jännityksen viemät yöunet, niin maraton on ollut todella vähän mielessä. Työjutuista sen verran, että olen tehnyt pätkätöitä tässä noin kymmenen vuoden ajan samassa organisaatiossa, ensin opintojen ohella keikka- ja osa-aikatöitä ja valmistumisen jälkeen erilaisia määräaikaisia sijaisuuksia. Nyt auki oli eräs mielenkiintoinen vakiduuni, ja pääsin haastatteluun asti, mutta niin pääsi 5 muutakin pätevää ja kokenutta hakijaa. Tieto tuosta paikasta tulee vasta perjantaina, päivää ennen maratonia, joten luonnollisesti stressaan etukäteen, että tuokin sotkee yöunia. Ensi viikolle paukahti myös remonttia meidän taloyhtiöön. Lisää stressiä, että joka aamu alkaa remonttimöykkä seiskalta enkä saa nukuttua... Sää- ja terveydentila näyttää ihan hyvältä, joten toki kehitän sitten muita stressin aiheita tähän maratonin alle! Elämä olisi kyllä helpompaa, jos kaikki ei mulla vaikuttaisi nukkumiseen.
Tämän viikon juoksut jäivät 20 kilometriin ja viime viikolla juoksin 30 km, eli kevennelty on. Tällä viikolla maanantaina juoksin 8 ja perjantaina 6 kilometrin pk-lenkit ja tänään 6 km vk-lenkin. Viimeinen pidempi lenkki oli tasan 2 viikkoa ennen maratonia, 16 kilometriä rentoa vauhtia pelkän aamukahvin voimalla, ajatuksena oli saada rasva-aineenvaihduntaa treenattua. Lenkki meni helposti, ja kroppa tuntui palautuneen tosi hyvin siitä viimeisestä kunnon pitkiksestä, 30 km lenkistä noin viikkoa ennen. Tässä viimeisen kolmen viikon aikana olen käynyt myös kahdesti salilla ja samalla reissulla uimassa. Ideana on ollut saada hiukan treenattua päätetyön jumiuttamaa hartianseutua, samalla olen tehnyt hyvin kevyesti myös jalkoja herättelevää treeniä. Nyt keskiviikkona viimeisessä laitteessa - jalkaprässissä - viimeisissä toistoissa, tuntui oikeassa reidessä outoa juilimista. Lihas tuntuu olevan jumissa edelleen, ja tuntuu juostessa, joskaan ei sitä haittaa. Jomotus tuntuu reiden etu-ulkosyrjällä, ja on onneksi mielestäni selvästi lihaksessa, vaikka IT-jännekin samoilla seuduilla kulkee. Onneksi maratoniin on vielä viikko, jospa se tuosta lutviintuisi, ainakin hierontapallolla hieronta tuntui auttavan.

Maratonviikon ohjelmassa onkin sitten pari pikku lenkkiä, hiilaritankkausta sekä muuta valmistautumista. Maratonviikolla aion juosta maanantaina (joka on vapaapäivä töistä) sekä ke/to, jonkun 4-6 km palauttavaa hölkkää. Sitten jos maratonilla pääsen maalin, niin ensi viikosta tulisi elämäni toinen 50 kilometrin viikko! Hiilaritankkaus on ohjelmassa ti-to, sitäkin pitää vielä hiukan miettiä, että varmasti tulee syötyä tarpeeksi laadukkaita hiilareita ja nautittua tarpeeksi nestettä. Kisavaatteet pitää pestä, tulostaa kannustusjoukkona olevalle siskolle reittikartta ja miettiä aikataulut vielä kuntoon. Toivon, että saan näillä valmistautumisilla ajatukset ainakin pois muusta stressistä, ja mielen odottavaiseksi maratonin lähestyessä.

Olenko muuten edes blogissa kertonut, missä juoksen? Aikomuksena on siis juosta Kaarinan syysmaratonilla. Valitsin kyseisen tapahtuman ensimmäisen maratonini areenaksi, koska se sijaitsee vain 10 kilometrin päässä kotoa, ajankohta on sopiva, osallistumismaksu edullinen ja tapahtuman järjestelyistä olen kuullut vain positiivisia juttuja. Kokomaratonilla tuolla kierretään neljästi sama lenkki, ja se tietysti hiukan hirvittää. En koskaan omilla lenkeillä juokse samaa kierrosta edes kahdesti, saati sitten neljästi! Toisaalta tuo helpottaa kannustusjoukkojen juoksun seuraamista ja voin sitten itsekin heittää kannustusjoukoille kierroksilla hanskat ja ottaa vastaan kellon laturin yms. Kirjoittelen lisää reitistä ja maratonsuunnitelmasta sitten ensi viikolla!

9 kommenttia:

  1. Tiedän paremmin kuin hyvin, kun kaikki muu elämä haittaa juoksemista. Eikö olisi mukavampaa, jos voisi keskittyä vaan juoksemiseen ja se muu elämä seuraisi omalla painollaan? :D Ehkä maratoniin keskittyminen vähentäisi työstressiä/jännitystä? Huomasin itse ainakin, että kun aloitin jälleen juoksemaan, muu stressi väheni... Tsemppiä maratonvalmisteluille, hyvin ne menee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee, että juoksulenkit lievittävät stressiä, ja maratonprojektiin keskittyminen auttaa olemaan ajattelematta liikaa muun elämän murheita. Kiitos! :)

      Poista
  2. Minä tulen (ehkä) myös Kaarinaan viikon päästä. Ja valmistautuminen kuulostaa paljon pahemmalta kuin sulla; olen juossut koko tällä viikolla 6km, koska flunssa iski! Tai joku ylähengitystieinfektio. Tämän vuoksi osallistuminen maratonille on vielä epävarmaa. Vähän harmittaa, mutta juoksuja tulee ja menee :) Tsempit sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi höh, tosi ikävää, kun tulee viime hetken sairastuminen! Mutta jos kyseessä on vain lievä flunssa, niin ehdit ehkä parantua kisaan mennessä, ja eipä näillä viimeisillä viikoilla paljon kannatakaan juosta, kun ei viimeisen parin viikon aikana kuitenkaan mihinkään muutu. Pikaista paranemista sinne!

      Poista
  3. Mä olen kanssa tulossa Kaarinaan maratonille. Nyt on vaan selkä ja takareidet niin jumissa, että viimeistelyt tehdään vesijuoksemalla.

    Jumeille kyytiä ja hyvää tankkausta! Ainakin nyt sääennuste näyttää lauantaille tosi hyvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeejee, hyvä juttu! Sääennuste näyttää tosiaan hyvälle, aurinkoinen päivä kahden sadealueen välissä, toivottavasti pitää kutinsa!

      Jos haluat tulla moikkaamaan, niin mä olen pitkä blondi, jolla ristiselkään ulottuva hiuspalmikko :)

      Poista
    2. Ok, saatan tullakin. Mulla on varmaan päällä valkoinen paljettihame, sillä ehkä erottuu...

      Poista
  4. Mä sain kuulla viime vuonna juuri ennen Berliinin maratonia, ettei työsopimustani voida uusia. Pomoni olisi mielummin halunnut kertoa sen vasta reissun jälkeen, muttei voinut muuta, kun kerran kysyin suoraan. Uutinen oli ikävä mutta odotettu. Ehkäpä juuri tuon takia pääni oli tavallistakin tyhjempi maratonilla.

    Sulla on nyt monella tapaa jännät paikat. Toivottavasti saat nukuttua edes muutaman hyvän yön. Onneksi sun treenauksesi ovat olleet mukavalla tolalla ja nyt voit hyvällä omatunnolla ottaa löysemmin.

    Mä pidän peukkuja pystyssä. Nauti maratonfiiliksestä ja syksyisestä luonnosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen jo yrittänyt käsitellä etukäteen sitä pettymystä, jonka paikan meno sivu suun aiheuttaisi, etten sit velloisi siinä puolta yötä, kun eipä siitä ainakaan mitään hyötyä ole.

      Tän viikon unet on kyllä jääneet hiukan lyhkäisiksi ja katkonaisiksi, mutta olen sentään nukkunut, se on jo positiivista.

      Kiitos!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...