Bussilla Teiden kansallispuistoon
Teneriffalla on hyvä bussiverkosto ja matkustus on halpaa. Osoitteesta titsa.com löytyy infoa reiteistä, lipuista yms.
Bussilla pääsee kätevästi Teidelle niin pohjoisesta kuin etelästäkin, tosin busseja kulkee vain yksi päivässä kumpaankin suuntaan. Itselläni on kokemuksia vain Puerto de la Cruzista lähtevästä bussista ja kun nytkin ajoituimme tuossa pohjoisrannikon kaupungissa, oli bussireitti jo entuudestaan tuttu. Nyt lähtiessäni tiesin jo aiemmilta reissuilta, että bussiin voi hypätä La Pazista, jossa hotellimmekin sijaitsi. Bussit tulevat usein toki täyteen jo Puerton asemalla, mutta ei hätää, sillä siinä kohtaa matkaan lähtee toinen bussi, joka poimii kyytiläiset välipysäkeiltä. Tästä syystä bussi voi olla reippaasti aikataulusta myöhässä pysäkillä, mutta liikkeelle voi lähteä turvallisin mielin, kun tietää, että bussiin kyllä mahtuu.
Helpohko rengareitti las Canadasin alueella
Tällä reitillä on hyvänä puolena se, että kyseessä on rengasreitti, jolle pääsee useammalta kohtaa TF-21-tieltä. Liikkeelle voi lähteä El Portillon ravintolalta, vierailukeskukselta tai las Canadasin bussipysäkiltä, josta parin sadan metrin säteellä löytyy parikin ravintolaa. Lähtöpaikasta riippuen matkaa tulee noin 8-9 km. Reitti kiertää Montana Arenas Negras -kukkulan ja suosittelen kiertämään sen vastapäivään. Reitti on merkitty maastoon Sendero 2 -kyltein ja erottuu maastosta selvästi kivireunusteisena polkuna.
Itse lähdin liikkeelle las Canadasin pysäkiltä. Yhdyspolku ympyräreitille lähtee heti ravintola Papillonin takaa. Arenas Negras -reitti kulkee länsilaidalla vanhaa hiekkatietä helppokulkuisena ja päätien suuntaisesti, kunnes lähtee itään kipuamaan laavahiekkarinnettä ja saapuu rotkon laidalle reitin kaakkoiskulmalle. Näköalat nousussa ovat hienot niin Teidelle kuin Teiden ylätasangollekin. Tuo nousu on hiukan raskas, siinä kivutaan alle kilometrin matkalla yli 200 metriä ja polku on paikoin jyrkkä. Nousu on kuitenkin myös melko lyhyt ja koko reitti enimmäkseen helppo ja tasainen tuon nousun jälkeen.
Reitin itälaita kulkee kahden kukkulan välissä ja maasto on kuivaa sekä piikkipensaiden kirjomaa. Kun reitti saapuu koilliskulmaan, aukeaa näkymä pilvettömällä kelillä niin observatoriolle tai alas pohjoisrannikollekin. On aina upeaa, kun yli 2000 metrin korkeudessa voi nähdä meren alapuolella. Muuten kierroksen näkymiä hallitsee tietysti Teide, sekä muutama pieni kraateri.
Reitti laskettelee mukavan helposti kohti luoteiskulmaa ja El Portilloa. Portillon liepeillä näkyy tälläkin reitillä maastopalon jälkiä. Kävin vierailukeskuksella pitämässä pienen tauon. Siellä on ilmainen näyttely Teiden kansallispuiston geologiasta ja myöskin ilmainen, siisti vessa. Siitä jatkoin vielä takaisin lähtöpisteeseen, jossa minulla olikin sitten useampi tunti aikaa syödä ja odotella paluubussia.
Voin suositella tätä reittiä niin patikointiin kuin polkujuoksuunkin. Reitti on hyvä intro Teiden kansallispuiston maisemiin ja siihen, millaista on kuntoilla yli 2000 metrin korkeudessa. Polku on lyhyttä jyrkkää nousuosuutta lukuunottamatta hyvin juostava. Korkeanpaikankammoinen selviää mainiosti. Joku enemmän jännitystä hakeva saattaisi pitää reittiä tylsänä. Itselle tämä oli kuitenkin tosi kiva ensimmäinen polkujuoksu Teiden kansallispuistossa, ja tällainen lyhyt reitti oli helppo juosta myös siksi, ettei ollut stressiä bussiaikatauluista, vaikka pysähtelin tämän tästä ottamaan kuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti