En olisi uskonut, kun sain koronan kesäkuun loppupuolella, että koko heinäkuun juoksut menisivät samaan syssyyn. Alkuvuoden sairasteluissa juoksut jäivät vähäisiksi, mutta nyt tuli pohjat. Juoksin heinäkuussa vaivaiset 28 kilometriä. Surkeaa, kun en kuukaudessa saa edes normaaleja viikkokilometrejä kasaan!
Sairastin koronaa kunnolla viikon verran, mutta sain seuralaiseksi ikävän yskän, joka tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan. Väsymys on ollut myös poikkeuksellisen voimakasta. Olen kokeillut juoksua useamman kerran ja todennut kokeilulenkkien jälkeen, että kunto ei kestä vielä juoksua. Olo on ollut välillä suorastaan tuskainen, kun on tuntunut, että viikkojenkin jälkeen on vielä kipeä. Kurja tauti. Nyt ihan heinäkuun viimeisinä päivinä alkoi vihdoin tuntua olo normaalimmalta, mutta en ihan vielä uskalla sanoa, onko köhä kokonaan takanapäin.
Onneksi on kesä, ja paljon muutakin tekemistä, niin juoksemattomuus ei ole niin paljoa ehtinyt harmittaa. Olen lomaillut, reissannut, mökkeillyt, syönyt hyvin, pelannut lautapelejä, lukenut kirjoja, uinut, suppaillut, ottanut aurinkoa, istunut terassilla ja muutenkin nauttinut kesästä, vaikka säät ovatkin olleet varsin vaihtelevat.
Heinäkuun alussa piti juosta pitkä polkukisa Kainuu Traililla. Sen jäätyä väliin ja juoksukunnon romahdettua on ollut vaikea miettiä, vieläkö tälle vuodelle yrittää jotain juoksutavoitetta. Nyt elokuussa toivon, että olisin vihdoin terve ja pääsisin taas juoksemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti