Talviretkiäkään en ole juuri lapsuuden jälkeen harrastanut, vaikka monena talvena on ollut toiveissa tehdä päiväretki jonnekin kivaan kohteeseen. Nyt oli sen verran pitkään kivaa lumista talvisäätä täällä lounaisrannikollakin, että idea talviretkestä otti lisää kierroksia. Ehdittiin sitten juuri ennen viikonlopun lauhtumista päästä talviretkelle lumisiin maisemiin.
Suuntasimme perjantaina Kurjenrahkan kansallispuistoon. En ole sielläkään kovin montaa kertaa käynyt, vaikka se on yksi lähimmistä kansallispuistoista. Kävelimme Savojärven kierroksen, joka on helppo ympyräreitti. Polku kulkee suurimman osan kierroksesta suoalueilla pitkospuilla ja kierroksella on vain pari metsäisempää pätkää.
Lähdimme liikkeelle Kurjenpesän parkkipaikalta noin varttia yli kolme. Tiedossa oli, että päivänvaloa riittäisi vain noin tunnin verran, joten olimme varustautuneet otsalampuilla. Alla oli merinokerrasto ja päällä tuulenpitävä kerros, sekä repussa lisävaatetta ja eväitä.
Keli oli sikäli tosi kiva, että kireiden pakkasten jälkeen lämpötila oli nyt suunnilleen nollassa. Lauha sää ja sateet eivät olleet onneksi ehtineet vielä sulattaa lunta. Savojärven kierroksella saatiin kävellä mukavilla talvipoluilla eikä liukasta ollut kuin ihan paikoin. Suoluonto oli peittynyt valkeaan, mutta oranssit reittimerkit näkyivät hyvin polun varrella.
Lähdimme kiertämään Savojärveä myötäpäivään. Päivänvalossa ehdittiin nähdä Kuhankuonon rajakivi, joka on alueen seitsemän kunnan rajapaikassa. Rajakivelle johdatti leveä esteetön reitti, joka kohta vaihtui kapeampiin pitkoksiin. Reitin länsilaidalla pitkokset kulkevat suoalueen keskellä, kunnes kierroksen pohjoisosassa piipahdetaan metsäkaistaleella.
Kierroksen itäosa kulkee pidemmän matkaa Savojärven rantaa. Tuossa kohtaa päivä oli alkanut jo hämärtyä ja katseltiin sinertävää maisemaa otsalamppujen valossa. Lampuilla näki hyvin kulkea. Paikoin pitkoksia oli vaikea nähdä lumen alta ja muutaman kerran tuli astuttua harhaan tai jalka lipesi lumessa suon puolelle. Pudotusta tuli jonkun verran, mutta vältin kaatumisen.
Kierroksen loppuun maasto hiukan kohoaa, mutta korkeuseroja ei muuten reitillä juuri ole. Kurjenpesällä ollaan joskus käyty uimassakin, mutta nyt reitti laiturille oli suljettu ja laituri käyttökiellossa (toki järvi oli myös jäässä... 😁). Matkaa Savojärven kierrokselle tuli noin 6,5 kilometriä ja meillä meni siihen aikaa hiukan päälle pari tuntia. Kurjenpesän tulipaikalla viritimme vielä valkean makkranpaistoa varten. Pimeässä illassa oli tunnelmallista istuskella nuotion loimussa.
Olin aika iloinen, kun tämä pieni talviretki saatiin toteutettua. Nyt täällä onkin jo aivan jäiset baanat, kiva kun päästiin retkelle vielä hyvän sään aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti