Toukokuun tohinat

Toukokuussa saatiin nauttia ihanista kevätsäistä ja pari päivää oli tosi kesäistäkin. Alkukuusta juoksu kulki hyvällä fiiliksellä ja keräsin taas kilometrejä hyvin kuun alkuun. Jo huhtikuussa tuntui, että kroppa alkoi toimia normaalimmin kuin aikoihin, huolimatta siitä, että ongelmia aiheuttanut kilpirauhasen liikatoiminnan lääkitys jatkuu edelleen. Toukokuussakin oltiin vahvasti plussan puolella.

Tuo kilpirauhasen liikatoiminta ja sen lääkitys on vaikuttanut mun liikkumiseen tosi paljon. Lihakset kipetytyvät juoksusta ja kroppa ei toimi niin kuin pitäisi. Varsinkin nopeat lenkit olivat pitkään pannassa, eikä juoksumatkan pidentäminen ole onnistunut. Tavallisena vuonna olisin jo huhtikuussa juossut parikymppisen lenkin, nyt olen jämähtänyt 12-16 kilometrin lenkkeihin. Nuo pisimmät lenkit eivät vain muutu helpommiksi kuten totutusti, vaan tuntuu pikemminkin siltä kuin joka kerta juoksisin ensimmäistä kertaa pidempään. Jalat ovat pitkistä lenkeistä kipeät ja palautumiseen menee tavallista enemmän aikaa. Tilanne on tietyllä tapaa hämmentävä. Hengitys- ja verenkiertoelimistössäni ei ole muuttunut mikään ja kunnon puolesta jaksaisin hyvin monen tunnin lenkkejä, mutta lihakset eivät kestä iskutusta - eivät edes nousujohteisen treenin myötä. 

Niinpä toukokuu ei juuri eroa edellisistä kuukausista, vaikka normaalisti tässä kohtaa vuotta kilometrejä tulisi nousujohteisesti lenkkien pidentymisen myötä. Hyviä juoksuja joo, ja kilometritavoite, 120 tuli täyteen. Yhteensä juoksua tuli 128 kilometriä, ja siitä olen erityisen iloinen, että vähitellen kilometrit ovat kuitenkin kertyneet hiukan helpommin ja paremmalla fiiliksellä. Eteenpäin mennään, vaikka vähän normaalia hitaammin.

Loppukuusta muun elämän kiireet hiukan vähensivät juoksuja, mutta kun tavoite täyttyi, ei sillä ollut niin väliä. Myös toinen polveni alkoi kiukkuilla ja senkin takia tässä himmailin. Tänään teippasin polven ennen juoksua ja se tuntui kyllä auttavan.

Toukokuussa tuli kahdesti juostua omatoimirasteilla kaupunkisuunnistusta, kun Turku Street-O:ssa oli tähän mahdollisuus. Tavallaan omatoimirastit ovat helppoja, ostaa kartan verkkokaupasta ja käy juoksemassa oman aikataulun mukaan. Tavallaan muiden suunnistajien puuttuminen kuitenkin vähän haittaa kisafiiliksen syntyä. Onneksi sain miesystävän kaveriksi suunnistamaan, niin siinä oli mulle mainio kirittäjä. Suunnistusten väliviikkoina olen tehnyt myös pienen vk-lenkin, joten pikkuhiljaa myös nopeampaa juoksua on tullut kokeiltua. Vuonna 2019 juoksin street-o:n kevätsarjan lisäksi pari polkukisaa keväällä ja sillä kisakaudella tuli viikoittaiset vk-treenit hoidettua mainiosti. Pistesuunnistus on niin hauskaa, kuin peliä, että siinä on mun ainakin paljon helpompi ylittää itseni kuin jos vain itsekseni yrittäisin treenilenkillä juosta kovaa.

Toukokuu oli siis juoksun suhteen hyvä kuukausi, vaikka edelleenkään kropan kanssa ei olla lähelläkään sitä tilannetta kuin ennen kilpirauhassairautta. Kesäkuussa saattaisi olla edessä vuoden eka lappujuoksu, mutta vielä on epävarmaa, järjestetäänkö kisaa. Sitä jännätessä...

Teijon kansallispuisto ja Matildanjärven kierros

Matildanjärven kierros tarjoaa upean ympyräreitin monimuotoisella maastolla ja hienoilla järvimaisemilla. Kun viime kesänä teimme siskon kanssa parin päivän patikointireissun Teijon kansallispuistoon, nousi järven kierto reittilistan kärkisijoille heti, kun matkaa alettiin suunnitella. 

Teijon kansallispuistossa on paljon eripituisia reittejä. Tällä reissulla pysyttelimme enimmäkseen järvimaisemissa. Ensimmäisen patikointipäivämme kipittelyt suuntautuivat Sahajärven kulmille ja toisena päivänä suuntasimme Mathildedalin majapaikasta vain kivenheiton päässä olevalle Matildanjärvelle.

Teijon kansallispuiston retkeilyreiteistä, parkkipaikoista ja muusta olennaisesta löytyy hyvin tietoa luontoon.fi -sivustolta. Yleisoppaaksi Suomen kansallispuistoissa retkeilyyn suosittelen Jouni Laaksosen kirjaa Retkeilijän kansallispuistot (mainoslinkki Adlibrikselle). Kirjassa on kattavasti esitelty kaikkien Suomen kansallispuistojen luontoa sekä kulttuurihistoriaa. Retkien suunnittelun apuna on kartta, saapumis- ja pysäköintiohjeet sekä reittikuvauksia. Lisäksi jokaisen puiston kohdalla kerrotaan erikseen, mikäli alueesta on saatavilla ulkoilukartta. 

Matildajärven kierros vastapäivään

Matildanjärven kierros on noin kuuden kilometrin ympyräreitti järven ympäri. Kierrokselle voi lähteä helposti parista paikkaa. Me lähdimme liikkeelle eteläiseltä parkkipaikalta luontokeskuksen liepeiltä ja kiersimme järven vastapäivään.

Reitti kulkee lähes koko matkan rantaa mukaillen ja upein järvimaisemin. Kaakkoiskulmassa on pitkät pätkät pitkospuita ja hienoa suomaisemaa. Samoilla nurkilla ylitetään useampi pieni puusilta järveen laskevien purojen kohdalla. 

Järvessä kasvoi useammassakin poukamassa lumpeita ja ulpukoita ja olimme liikkeellä sopivasti kasvien kukkiessa. Polut olivat keskikesällä erinomaisen kuivassa kunnossa ja muutenkin aluetta on ylläpidetty kiitettävästi. Taukopaikkoja penkkeineen löytyy, samoin pari laavua ja useampi kuivakäymälä. Ehkä vähän yllättäen meidän reissullamme ei reitillä ollut ruuhkaa, mutta ehkä arkipäivä ja edellisen päivän sateisuus vaikuttivat. Siinä missä olimme Sahajärvellä kastuneet läpimäriksi sateessa, odotti meitä kuitenkin Matildanjärvellä upean aurinkoinen keli.

Kaakkoiskulman suota lukuunottamatta kierros kulki enimmäkseen hyväkuntoisilla metsäpoluilla. Juurakkoja oli jonkin verran, ja paikoin polku kulki hiukan kapeana, mutta kierros on todella tasainen, mäkiä ei juuri ole. Reitin länsikulmassa kuljetaan pätkä tienlaitaa Matildan kylän liepeillä. Uimapaikkoja olisi ollut kierroksella muutama. Me päätimme pulahtaa uimaan patikoinnin päätteeksi. Matildanjärvi on metsäjärvi ja paikoin kalliot johtavat veteen jyrkästi. Toisaalla ranta on niin mutainen, ettei uimaan kannata oikein mennä kuin virallisilta uimarannoilta, joilla on hiekkapohja.

Lopuksi vinkkaan vielä herkullisesta burgeripaikasta, joka saattaa olla matkan varrella, mikäli Teijosta ajaa Turkuun päin ja haluaa ajaa maalaismaisemareittiä Kemiönsaaren ja Sauvon kautta. Sauvossa on Rantolan puoti -niminen kesäkahvila, jossa nautimme aivan mielettömän hyvät burgerit patikointireissun kotimatkalla. Suosittelen! Ja tietysti suosittelen myös tätä Matildanjärven kierrosta! :D

Blogin 400. teksti

Blogialusta kertoo kivasti, montako tekstiä tässä vuosien varrella on tullut kirjoitettua. Koska tykkään tilastoista, niin päätin omistaa tämän 400. julkaistun kirjoituksen blogin tilastoille!

Aloitin blogin 20.8.2015. Olen ihan joka vuosi unohtanut blogisynttärit, mutta sentään kirjoittanut pari kertaa synttärien jälkeen jotain aiheesta. Blogin kolmivuotissynttärien kunniaksi kirjoitin aiheesta Miksi bloggaan? ja 5-vuotissynttärien jälkeen tein katsauksen kuluneisiin blogivuosiin postauksessa Blogi 5 vuotta! Ala- ja ylämäkiä matkan varrelta.

Olen ollut ahkerimmillani bloggaajana lokakuussa 2015, silloin olen julkaissut peräti 14 postausta! Ei ihme, että tuolloin olen tykännyt kirjoitella, sillä lokakuun lopussa juoksin ensimmäisen maratonini ja siitä tietysti riitti juttua. Epäaktiivisin olen ollut loppuvuonna 2016, kun selkävaiva pakotti juoksutauolle - ei ollut pahemmin juoksukuulumisia kerrottavana.

Yli 5 vuoden bloggaamisen saldona on lähes 130000 lukukertaa! Aivan käsittämätön luku, kun ottaa huomioon, etten ole bloggaajista missään nimessä aktiivisimmasta päästä. Yksittäisiä postauksia luetaan muutamasta kymmenestä kerrasta useisiin tuhansiin kertoihin. Blogin luetuimpien postausten listalla on useampi vanha postaus, jotka eivät mielestäni sinne oikein edes kuuluisi - ne ovat kirjoituksia, joihin en ole hirveästi panostanut, mutta jotka jostain syystä nousevat esiin hakukoneiden tuloksissa. En ole kirjoittanut blogia hakeakseni klikkauksia ja hakukonenäkyvyyttä, mutta jotkin postaukset tuntuvat silti kiinnostavan ihan ihmeellisen paljon googlettelijoita.

Sillä Googlestahan suurin osa kävijöistä tänne blogiin löytää. Se on ylivoimaisesti suosituin viittaaja. Facebook tulee hyvänä kakkosena, vaikka perustin blogille Facebook-sivut vasta loppuvuonna 2017. Kolmanneksi suosituin liikenteen lähde on blogit.fi -sivusto, jossa blogini on muuten liikuntablogien listalla viidentenä. Instagramista liikennettä tulee jonkin verran ja samoin muiden liikuntablogien kautta näkyy porukkaa löytäneen tiensä tänne.

Käytän blogiteksteissä aihetunnisteita. 400 postausta koostuu seuraavista aiheista:

• Juoksu, 239 postausta. Tämä nyt ei liene yllätys muuten kuin siinä mielessä, että mitä ihmettä ne 161 muuta postausta sitten käsittelevät???
• Kuukausiyhteenveto, 68 postausta. Tällaiselle tilastohullulle sopivasti teen joka kuun päätteeksi yhteenvedon sen kuukauden juoksuista.
• Juoksutapahtumat, 70 postausta. En edes mielestäni ole mikään tapahtumajuoksija, mutta on niitä tullut tässä vuosien varrella kierrettyä ja kirjoiteltua. Samaa aihetta liippaavat kisaraportit, 27 postausta.
• Polkujuoksusta olen kirjoittanut 66 postauksen verran. Innostuin poluilla juoksemisesta keväällä 2017 ja tuolta tieltä polulta ei näy olevan paluuta.
• Matkailu on innostanut minua kirjoittamaan 54 postausta, jotka ovat muuten joitain blogin haetuimpia sisältöjä. Tai siis olivat ennen viimeistä vuotta...
• Juoksuvarusteista olen sanaillut 43 postausta.
• Juoksun ohella olen harrastanut myös patikointia ja kirjoittanut aiheesta 38 postauksen verran.

Tässä pieni katsaus blogin tilastoihin. Voi olla, että nämä eivät kiinnosta pätkääkään ketään muuta kuin minua itseäni, mutta jaoinpahan huomioni teillekin. Tilastojen takana on paitsi oma innostukseni juoksuun ja muuhun liikuntaan sekä siitä kirjoitteluun, myös tietysti te lukijat. Olen kiitollinen jokaisesta lukukerrasta ja lukijasta ja yritän jatkossakin kirjoittaa sisältöä, joka edes mahdollisesti tuntuu mielenkiintoiselta jostain muustakin kuin vain itsestäni. :D Tässä vielä teille virtuaalinen kukkapuska kiitokseksi!

Shortsit tai juoksuhame lämpimän sään lenkille

Juoksuvaatekaappia piti päivittää pikakomennuksella. Oltiin lähdössä mökille ja totesin, että mukaan pakatut juoksushortsit olivat epämukavan kireät. Kummasti olivat kutistuneet talven aikana kaapissa... 

Talvi menee mulla hyviksi havaituilla talvitrikoilla ja kevään lenkeille on kaapissa parit toimivat perustrikoot. Kesäkelillä tykkään kuitenkin trikoiden sijaan juosta lyhyillä shortseilla ja löytyy multa yksi juoksuhamekin. Nyt hetkellinen lämpöaalto toi mukanaan shortsikelit, mutta ilo taitaa jäädä lyhyeksi ja pidempään jatkuvia kesäkelejä saadaan vielä odottaa. Mutta kesästä ja aurinkoisista hellepäivistä haaveilu tuo taukoa korona-arkeen ja odotan jo malttamattomana kesää. Kokosin tähän postaukseen muutamia kiinnostavia juoksushortseja ja juoksuhameita.

Postaus sisältää mainoslinkkejä, joiden kautta tehdyistä ostoksista saan pienen prosentin komissiota (n. 5-10% ostosten loppusummasta). Mainoslinkit on merkitty tähdellä (*). Pelkästä linkin klikkaamisesta en hyödy rahallisesti, ainoastaan linkin kautta tehdyistä ostoksista.

Salomonin juoksushortsit* | Patagonia Nine Trails Shortsit* | Salomonin juoksuhame 

Juoksushortsit

Tykkään kesällä juosta joko shortseilla tai capri-pituisilla trikoilla. Hellekeleillä shortsit ovat ehdottomat, ja viileyden lisäksi niissä on hyvinä puolina usein mm. taskut, joita ei juurikaan trikoista löydy. Lyhyet trikoot, joiden lahje asettuu reiden yläosaan, eivät sovi mulle ollenkaan. Olen sen verran reitevä, että tuossa mallissa lahkeet hilautuvat jatkuvasti ylöspäin ja pitkillä matkoilla lahkeen ruttaantuminen voi aiheuttaa hiertymiä. Ilmavissa shortseissa tuota ongelmaa ei ole.

Viime kesänä tilasin Scandinavian Outdoorilta Salomonin juoksushortsit, jotka olivat muuten ihanteelliset, mutta M-koko oli hiukan nafti, joten palautukseen meni. Nyt shortsikriisissäni muistin nuo juoksupöksyt ja eikun katsomaan, löytyisikö niitä L-koossa lähimmästä liikkeestä. Löytyi, ja ostin itselleni nämä Salomonin juoksushortsit*, koska ne olivat mielestäni tosi ilmavat ja hyvännäköiset päällä. Shortseissa on takana vetoketjullinen tasku puhelimelle ja enemmänkin verkkotaskuja vyötärönauhassa. Ehdin jo yhden lenkin juostakin pöksyillä, ja toimivat mainiosti kesäkelin lenkillä!

Nämä Patagonian shortsit* vaikuttivat myös hyviltä. Niissä on useampi värivaihtoehto ja tuo Weekendbee-nettikauppa on siitä kiva, että siellä on tuotteista aina tarkat tiedot ja kaikki vaatteet ovat varmasti vastuullisia.

Salomonin juoksushortsit* pääsivät mulla heti käyttöön!

Juoksuhame

Juoksuhameet olivat pinnalla useampi vuosi sitten, eikä niitä ole kovin paljoa kaupoista tuon muoti-ilmiön jälkeen löytynyt. Hame voi kuitenkin olla shortseja kivempi varsinkin silloin, jos tuntuu, että shortsit hilautuvat ylöspäin ja hikisten reisien välissä on liikaa kangasta. 

Tämä Salomonin juoksuhame* vaikutti aika ihastuttavalta. Se on samaa kuosia ja keveää kangasta kuin nuo ostamani shortsit ja toimivat taskut löytyvät.

Shortsien ja hameen parhaat puolet yhdistyvät Skortissa eli shortsihameessa*. Tuossa skortissa on kivasti hameosan alla piilotaskut. Nämä ovat mielestäni tosi kivan näköiset myöskin!

Jotenkin näin reitevänä juoksijana tykkään leveämmistä juoksushortseista ja -hameista ihan siksikin, että ne näyttävät mielestäni päällä kivoilta ja siluetti on solakampi. Toki makuja on monia ja urheiluvaatteissa tärkeintä on toimivuus. Mutta ei haittaa yhtään, jos kesälenkeille löytyy vaatetta, joka myös näyttää kivalta päällä!

Patikointia Teijon kansallispuistossa: Totin luontopolku ja Sahajärvellä kipittelyä

Retkeilykelit sen kuin paranevat kevään mittaan, joten ajattelin vihdoin naputella valmiiksi luonnoksissa roikkuneita matkakertomuksia viime kesältä.

Viime kesän kansallispuistoretki suuntautui Teijon kansallispuistoon ja vietimme siellä siskon kanssa pari päivää patikoiden. Yövyimme Mathildedalissa ja ruukkikylä oli myös näkemisen arvoinen paikka. Siellä oli historiaa, alpakoita ja hyvää syötävää tarjolla, eli hieman hemmottelua patikointipäivien lomaan.

Ensimmäiselle retkipäivälle osui hyvin epävakainen sää. Mulla ei yksinkertaisesti ole sateenpitäviä retkeilykamppeita, koska en ole pitänyt niiden hankkimista vaivan väärttinä. Täytyy tunnustaa, että vaikka olen jokasään juoksija, olen vain hyvänsään patikoija. Koska olen patikoinut lähinnä päiväretkiä joko lämpimissä maissa tai Suomessa kesäaikaan, ei kunnon sadeasulle ole yksinkertaisesti ollut tarvetta, enkä ole kokenut edes mukavaksi lähteä sellaisiin keleihin, jossa vedenpitäville varusteille olisi tarvetta. Nytkin kyse oli onneksi vain lämpimästä kesäsateesta, mutta ukkoskuurot toivat mukanaan sen verran runsaat sateet, että se hiukan vaikutti patikointiimme.

Suunnitelmissamme oli kiertää ensin pikkuinen Totin luontopolku ja suunnata siitä pidemmälle Sahajärven kierrokselle. Odottelimme Totin parkkipaikalla tovin sateen taukoamista ja saimmekin kierroksen tehtyä ilman kastumista. Sahajärven kierroksella taivas kuitenkin repesi ja siinä kohtaa, kun vesi tippui hiuksista ja tursusi varpaiden välistä kenkien sisällä, päätimme suunnata takaisin autolle tienlaitaa pitkin ja lyhentää kierrosta hiukan. Sää ei onneksi latistanut tunnelmaa ja ehdimme hyvin mm. syödä eväät reissulla! Kierroksen lyhentäminen tarkoitti vain sitä, että olimme hiukan aikaisessa majapaikassamme ja pääsimme tutustumaan Mathildedaliin paremmin.

Teijon kansallispuiston retkeilyreiteistä, parkkipaikoista ja muusta olennaisesta löytyy hyvin tietoa luontoon.fi -sivustolta. Yleisoppaaksi Suomen kansallispuistoissa retkeilyyn suosittelen Jouni Laaksosen kirjaa Retkeilijän kansallispuistot (mainoslinkki Adlibrikselle). Kirjassa on kattavasti esitelty kaikkien Suomen kansallispuistojen luontoa sekä kulttuurihistoriaa. Retkien suunnittelun apuna on kartta, saapumis- ja pysäköintiohjeet sekä reittikuvauksia. Lisäksi jokaisen puiston kohdalla kerrotaan erikseen, mikäli alueesta on saatavilla ulkoilukartta. Tässä postauksessa pienet tunnelmapalat Teijon reissumme ensimmäisen patikointipäivän reiteistä.

Totin luontopolku

Totin luontopolku on vain noin 1,5 km pituinen ympyräreitti Sahajärven luoteislaidalla. Luontopolku kulkee koko matkan vanhan Teijon kartanon maastoissa ja kartanon omistajat ovat vuosien saatossa istuttaneet alueelle vierasperäisiä kasveja, jotka nyt rehottavat villeinä. Polun keskivaiheilla kasvaa valtoimenaan alppiruusuja ja myötäpäivään tehdyn kierroksen loppupuolella vastaan tulee komeita pyökkipuita. Reitillä on solisevia puroja, pähkinäpensaslehtoja sekä vesiputouksia, siltoja ja kiviportaita. Luontopolku onkin lyhyeksi patikoinniksi hauskan monimuotoinen ja erilainen elämys.

Sahajärven kierros

Sahajärven kierros on yhteensä noin 9 kilometrin pituinen lenkki. Jätimme auton Laviakallon parkkipaikalle, ja epävakaisen sään ansiosta mietimme jo lähtiessä, että kierrämme reittiä vastapäivään, niin pääsemme vaijerilosseilla heti kierroksen alkuun Kalasuntin saareen ja voimme pitää siellä evästauon.

Sahajärven kierroksen erikoisuus ovatkin juuri nuo Kalasuntin salmen vaijerilossit, joiden avulla pääsee sulan veden aikaan saareen, jossa on mm. laavu ja tulipaikka. Tuon osuuden jälkeen polku on monimuotoista metsäpolkua, avokalliota ja pieniä suoalueita. Meidän retkellämme alkoi melko pian sataa ja pieni ripottelu muuttui aivan kaatosateeksi, kun olimme patikoineen reittiä kolmisen kilometriä. Siinä kohtaa päätimme, ettemme kierrä koko reittiä vaan palaamme autolle nopeinta tietä. Jätimme väliin Nenustannummen kierroksen lisälenkin sekä Sauruntien pohjoispuolen reitin ja lompsimme Sauruntietä autolle. Se oli ihan hyvä ratkaisu litimärissä tamineissa. Matkaa tälle patikoinnille kertyi kuitenkin noin 6,5 kilometriä.