Kummallinen kesäkuu

Sairaskertomus-postaukset jatkuvat... Tässä vierähtikin sitten kokonainen kalenterikuukausi juoksematta. Olin kovasti toivonut, että pääsisin jo kesäkuussa juoksupoluille, mutta toisin kävi.

Kilpirauhasen liikatoimintaan olen nyt syönyt lääkkeitä kuukauden päivät ja se on itse asiassa rauhoittumassa. Sain myös erikoislääkärillä diagnoosin. Liikatoiminnan aiheuttaa mulla Basedow-niminen autoimmuunisairaus. Basedown laukaisee usein stressi, jos siihen on perinnöllinen taipumus, ja näin kävi minullekin. Olin viime vuoden lopulla työasioista kovin stressaantunut ja se jäi sillä tavoin päälle, etten tainnut missään vaiheessa oikein palautua vaan kävin ylikierroksilla, kunnes toukokuussa älysin mennä asian kanssa työterveyteen ja siellä labroissa näkyikin selvä kilpirauhasen liikatoiminta. Valitettavasti tuosta Basedowsta en pääse enää eroon, vaikka liikatoiminta saataisiinkin lääkkeillä kuriin. Edessä on 1-1,5 vuotta lääkitystä ja sen jälkeen parhaassa tapauksessa sairaus on remissiossa, mutta saattaa uusia. Mulla on vasta-aineita sekä kilpirauhasen liika- että vajaatoimintaan, joten suurella todennäköisyydellä se tulee vaikuttamaan mun elämään ja terveyteen jatkossakin.

Kesäkuun alussa mulla alkoi kuumeilu, jonka luulin johtuvan kilpirauhasesta tai sen lääkityksestä. Mutta ilmeisesti siihen onkin joku muu syy, ja olen aika kysymysmerkkinä täällä.

Olen nyt kuitenkin voinut sen verran paremmin, että kaipuu juoksemaan on kova. Miesystäväni innostui korona-aikaan enemmänkin juoksemisesta, ja ehdimme tehdä joitain pitkiksiä yhdessä ennen kuin liikatoiminnan oireet veivät mun juoksukunnon. Hän on kuitenkin jatkanut lenkkeilyä ja juoksi eilen puolimaratonin. Mun sieluun vähän sattuu, etten päässyt mukaan. 

Toisaalta kesäkuuhun on mahtunut myös paljon hyviä päiviä. Viime viikolla mulla oli jo selvästi parempi olo, ja useamman työpäivän päätteeksi pakkasin uimakamppeet reppuun ja painelin rannalle. Jos keväällä etätyö tuntui ajoittain jopa hieman ankealta, nyt kesäkuussa on ollut tosi kiva tehdä töitä etänä. Työpäivän päättyessä on jo kotona ja pääsee paljon nopeammin vaikkapa juuri uimaan. 

Varovasti toivon, että heinäkuussa pääsisin jo juoksemaan. Pitää vain aloittaa kevyesti ja kroppaa kuunnellen. 

Kuumeilua ja muita kuulumisia

En erityisemmin haluaisi naputella tänne blogiin mitään sairauskertomuksia... Toisaalta avoin linjani kärsii, jos olen hissukseen, ja sitä suurempi on selittely blogitauolta palatessa. Joten tässä viime aikojen kuulumisista muutama rivi.

Olen ollut pari viikkoa kuumeessa. Parin päivän kuumeilun jälkeen en vielä päässyt mihinkään tutkimuksiin, viikon jälkeen otettiin labrakokeita ja mm. koronatesti. Joka oli negatiivinen. Enpä sitä epäillytkään, mutta hyvä että otettiin, koska ei olisi ollut ollenkaan kivaa pelätä läheisten tartuttamista yms. Mitään oikeaa syytä tuolle kuumeilulle ei ole selvinnyt. Terveyskirjaston Pitkittynyt kuume-artikkelissa mainitaan mahdolliseksi syysksi myös kilpirauhasen liikatoiminta, joten siitä sen kai sitten täytyy johtua...

Kuumeiluni on ollut sellaista, että lämpä on noussut ja laskenut ja välillä on ollut kuumeettomia jaksoja. Viime viikolla ravasin labrassa ja lääkärissä, mutta loppuviikosta alkoi olla parempi olo ja maanantaina palasin (etä)töihin. Lämpöilyä on edelleen ollut, mutta nyt se näyttäisi olemaan vähenemään päin.

Helle ja kuumeilu ei ollut ihan kivoin mahdollinen yhdistelmä. Onneksi särkylääkkeillä olin sen verran toimintakykyinen, että jaksoin mm. lähteä uimaan. En ole koskaan ennen ollut kylmän veden ystävä, mutta nyt viileä uimavesi oli juuri sitä mitä kaipasin. Muuten kesäsäistä nauttiminen on mennyt vähän ohi. Toivon todella, että kun kesälomani vihdoin alkaa heinäkuun puolivälissä, olisi vielä hyviä säitä ja pääsisin niistä nauttimaan. Olen aina ennen tykännyt hulluna kesästä ja helteistä, joten tällainen syö naista.

Luonnollisesti juoksupoluille palaaminen ei ole vielä läheskään ajankohtaista ja olen ollut niin kipeänä, ettei ole edes tehnyt mieli juoksemaan. Saattaakin hyvin olla tervehtymisen merkki, että tänään olen tuntenut kaipuuta juoksua kohtaan. Toivottavasti kilpirauhaslääkitys alkaisi kohta tehota ja pääsisin hissukseen taas liikkumaan.

Kukkakuvien myötä toivottelen hyvää juhannusta lukijoille!