Sinut on haastettu mukaan juoksuhaasteeseen!

Jos luet tätä, niin sinut on haastettu mukaan Juoksuhaasteeseen!

Olen jo useamman viikon kehitellyt ensi vuodelle tällaista hauskaa juoksuhaastetta, joka kulkisi mukana koko ensi vuoden treeneissä. Idea tähän tuli Retkihaasteesta 2017, jossa oli retkeilyyn kannustavia haasteita tälle vuodelle. Haasteissa oli miettimistä, sillä halusin mukaan juttuja, joita kuka tahansa juoksija voisi toteuttaa, mutta jotka myös tarjoaisivat sopivasti haastetta vuoden ympäri. Haasteet ovat sellaisia, että nollastakin aloittava juoksija pystyy säännöllisellä treenillä ne saavuttamaan. Juoksuhaaste 2018 tsemppaa juoksemaan sekä tarpeeksi hitaasti että välillä kirmaamaan myös nopeita pinkaisuja.

Haasteita on 40 ja niitä voi rastia aivan omaan tahtiin. Osa vaatii hiukan paneutumista, osa heittäytymistä. Tavoitteeksi voi asettaa tietyn määrän haasteita tai vaikka kaikki!

Toivon, että ihan jokainen juoksubloggaaja osallistuu! Ilmoitelkaa haasteen omalla sivulla, aiotteko osallistua ja mikä on tavoitteenne! Tein juoksuhaasteelle myös oman Facebook-ryhmän, jonne ajattelin päivitellä muun muassa bloggaajien kuulumisia haasteen parissa.

Jotta juoksuhaaste innostaisi osallistumaan heti vuoden alusta, päätin pitää myös pienen arvonnan osallistuneille. Osallistut arvontaan kommentoimalla juoksuhaasteen omalla sivulla.

Joulukuun juoksut

Sain kuin sainkin tonnin tavoitteen kasaan ja nyt juoksukellossa näkyy tänä vuonna juostuja kilometrejä 1005!

Yhteensä joulukuussa tuli juoksua 120 kilometriä, eli se asettuu vuoden kovimpien juoksukuukausien joukkoon syys- ja lokakuun kanssa. Marraskuun loppupuolella lisäsin viikon juoksukertoja ja juoksinkin joulukuun ajan 5 kertaa viikossa - ihan tätä viimeistä viikkoa lukuunottamatta, jolloin lenkkejä kertyi "vain" neljä. Yhteensä joulukuulle kertyi lenkkejä 22, jonkinsortin ennätys varmaankin mulla.

Juoksulenkit ovat siis olleet lyhyitä, yleisimmin nelikilometrisiä. Pari kertaa viikossa olen juossut peräti kuuden kilometrin lenkin ja muutaman kerran vielä sitäkin pidemmälle. Lyhyille lenkeille on ollut helppo lähteä myös työpäivän jälkeen, mutta joulun alla oli jo hiukan väsymystä ilmassa. Se saattoi osittain johtua myös inhottavan liukkaista keleistä, sillä kun joululoman alkuun pääsin pitkästä aikaa poluille ja sulalle baanalle juoksemaan, fiilis olikin mitä parhain.

Joulusta puheenollen, lahjapaketeista paljastui myös kaikkea kivaa juoksuun liittyvää. Ostin loppuvuodesta itselleni uuden juoksurepun ja toivoin siihen sopivaa juomarakkoa lahjaksi. Sellainen paketista myös paljastui, joten nyt on nesteytys kunnossa, jos haluan ensi vuonna lähteä vähän pidemmillekin polkulenkeille. Sain myös useammat urheilusukat (aina tarpeen!), toppaliivin sekä kaksi numeroa Juoksijaa. Muutkin lahjat olivat mieluisia, ja joulu muutenkin kiva.

Summaan juoksuvuotta vielä yhteen blogissa, mutta se jää ensi vuoden puolelle. Ensi vuodelle on tiedossa myös kaikkea jännää, mutta siitä lisää tulevissa postauksissa!

Vuoden lyhyin päivä

Talvipäivänseisaus ja auringonpaiste. Joululomalla kelpaa, kun pääsee päivänvalon aikaan juoksemaan. Tänään olisi tarvittu jopa aurinkolaseja. :)

Tie oli jäässä, joten hipsin lapsuudenkodin lähimetsiin polkujuoksemaan. Lyhyen pätkän, ihan muutaman kymmenen metrin ajan, tuntui kuin olisin lentänyt. Tossut koskettivat maata vain lyhyinä hetkinä polulla liidon lomassa. En juossut erityisen kovaa, eikä tällaisen melkein seitsemänkymmentäkiloisen rotevahkon naisihmisen juoksua voi oikein kevyeksi liitelyksi kuvata, mutta tunne oli hieno. Varmaan viime viikkojen liukkailla ja pimeillä teillä taaperrettujen lenkkien jälkeen auringonpaisteinen metsä toi askeleeseen pitkästä aikaa lentoa ja lenkkiin erityisen hyvää fiilistä.

Loppuvuodesta blogiin on vielä tiedossa jotain jännää, mutta nyt keskityn jouluvalmisteluihin. Siltä varalta, etten ennen joulua enää ehdi postata, toivotan jo nyt kaikille lukijoille oikein lämmintä ja mukavaa joulua!

Saako juoksu olla joskus pakkopullaa?

Tälläkin viikolla on takana 5 lenkkipäivää. Marraskuun lopussa vielä piristävältä tuntunut lähes päivittäinen juoksentelu alkaa jo painaa, eikä fiilis ole paras mahdollinen. Juoksen usein vaan saadakseni tonnin täyteen. Tällä viikolla lenkille lähtö alkoi jonain päivänä jo tuntua pakkopullalta. Onko se välillä ihan ok, vai pitäisikö aina olla kiva lähteä juoksemaan?

Mulle on vuosikymmenten kokemuksen myötä hyvin luontevaa muhia koko ilta sohvalla lueskellen, pelaillen tai netissä surffaillen. Juksuharrastuksen myötä olen vähitellen oppinut, että löhöily on vieläkin kivempaa, kun on ensin käynyt lenkillä. Silti tulee päiviä, jolloin en vain saa itseäni liikkeelle. Ja toisinaan tulee päiviä, jolloin lenkille lähtö vaatii itsensä ylipuhumista.

En yleensä juokse näin usein, ja vaikka lenkit ovat olleet lyhkäisiä, 5 lenkkiä viikossa vie ison loven vapaa-ajasta valmistautumisineen ja suihkussa käymisineen. Välillä jo vähän väsyttää, mutta sitten muistutan itseäni siitä, että tavoite on joka lenkin jälkeen usean askeleen lähempänä. Kun olen päättänyt, että juoksen viidesti viikossa, niin sen myös teen. Lenkin jälkeen fiilis on onneksi ollut aina parempi kuin lenkille lähdettäessä. Silti veikkaan, että kovin pitkään en jaksaisi tätä tahtia, vaan onneksi kyse on vain muutaman viikon ponnistuksesta.

Tällä viikolla tympäisi erityisesti liukkaus. Työmatkoilla on jo saanut taiteilla pysyäkseen pystyssä, ja se tekee ulkoilusta hiukan stressaavaa. Lenkille lähtiessä olen arponut, laitanko nasturit vai pärjäisikö ilman. Nastalenkkarini eivät sovi jaloilleni erityisen hyvin, joten en haluaisi juosta niillä vain varmuuden vuoksi. Viimeiset pari päivää on ollut niin järjettömän liukasta, että ilman nastoja en ole ovesta ulos uskaltautunut. Eilinen lenkki oli aika nihkeä, sillä olin jo tehnyt aiemmin päivällä kauppareissun ja siivonnut, eikä olisi huvittanut enää rehkiä. Tänään fiilis olikin onneksi parempi ja onnistuin ajoittamaan juoksulenkin siihen päivän ainoaan hetkeen, kun aurinkokin pilkisti pilvien raosta. Tuli taas muistutus siitä, miksi juoksu on niin kivaa, ja lenkkikin piteni aiotusta.

Tulin siihen tulokseen, että kyllä, joskus lempiharrastuskin saa tuntua nihkeältä ja pakkopullalta. Ainakin silloin, jos tekeminen on kuitenkin vapaaehtoista ja edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. Ajoittainen puurtaminen ei haittaa, kun sitten tulee taas vaihe, jolloin juoksu on parasta ikinä.

Mitä juoksuharrastus maksaa?

"Juoksu on halpa harrastus. Tarvitset vain hyvät lenkkarit, mutta muuten voit pukeutua vanhoihin verkkareihin ja harrastamaan pääset suoraan kotiovelta." No joo, teoriassa ehkä näin, mutta yleensähän homma menee siten, että mitä enemmän juoksuharrastukseen uppoaa, sitä enemmän kokee tarvitsevansa tavaraa, eivätkä juoksutapahtumat suinkaan ole ilmaisia. Sitten jos aletaan puhua omista ulkomaanleireistä ja valmentajista, niin kustannuksia taatusti kertyy.

Olen aika tarkka taloudenpitäjä. Pidän kirjaa kaikista menoistani ja pyrin olemaan ostamatta mitään turhaa. Juoksuvaatekaappini haluan olevan sellainen, että sieltä löytyy soveliasta rompetta säällä kuin säällä. Mielellään vielä kaksin kappalein, niin että on vaatetta silloinkin, kun puolet urheiluvermeistä on pesussa. Mutta mitään pursuilevaa kaappia en todellakaan kaipaa, vaan se 2-3 vaihtoehtoa kustakin vaatekappaleesta on yleensä riittävästi. Juoksukenkiä mulla on käytössä useita samaan aikaan, ja pyrin ostamaan uudet tossut hyvissä ajoin ennen kuin edelliset hajoavat atomeiksi. En juurikaan harrasta shoppailua, vaan mietin mitä tarvitsen, ja teen sitten täsmäiskun soveliaisiin kauppoihin/nettikauppoihin ja ostan vain sen tarvittavan asian.

Käyn juoksutapahtumissa harvemmin kuin monet muut. Tänä kesänä olen kolunnut tapahtumia aiempia vuosia enemmän, kun olen kiertänyt Turku Trail Cup –sarjan polkujuoksuja. Nuo polkujuoksutapahtumat ovat kustantaneet 15 – 35 euroa, kun isoista maratontapahtumista joutuu usein pulittamaan vähintään viisikymppisen. Juoksutapahtumissa hintahaitari onkin aika laaja, muutaman euron kyläkisoista usean satasen maratonmatkoihin. Helsingin Sanomat muuten vertaili maratonien hintoja viime vuoden artikkelissaan Mikä maratonissa maksaa.

Kuntosalilla ja hieronnassa käyn osittain juoksun takia. Viimeinen vuosi vammoineen on tuonut välillisiä kuluja melkoisesti mm. kiropraktikon käyntien ja lääkekulujen vuoksi. Toki olisin ilman juoksuharrastustakin pyrkinyt saamaan itseni kuntoon selkävaivan jälkeen, eli näitä kuluja ei voi mielestäni suoraan laskea juoksuharrastuksen alle.

Mulla ei nyt ole tässä ihan kunnollista ehjää juoksuvuotta, mutta pääosin olen kuitenkin tämän vuoden aikana päässyt käymään säännöllisesti lenkillä. Ynnäilin tähän vuoden aikana tehdyt ostokset sekä muut juoksukulut:

Juoksutapahtumat:
RunFest: 0€, työnantajan kustantama
Länsikeskus Trail: 15€
Paavo Nurmi puolimaraton: 38€, maksettu edellisen vuoden puolella
Ruissalo Trail: 0€ (normihinta 15€), osallistuminen voitettu instan kuvakisassa
Maaria Trail: 35€
Parmaharju Trail: 0€ (normihinta 15€), saatu yhteistyön kautta

Juoksukengät:
Hoka OneOne Clifton 4: 106€

Juoksukello:
Garmin Forerunner 235: 239€

Juoksuvaatteet:
Juoksusukat x 3: 8€
Urheilurintsikat, Adidas: 21€
Urheilutoppi, Röhnisch: 26€
Pitkät juoksutrikoot, Asics: 46€
Talvijuoksutrikoot & -juoksupaita, SOC: settihinta 45€

Juoksureppu: 25€

Muut:
Energiageelit & muuta syötävää pitkiksille: n. 30€
Lisäravinteet & lääkkeet: n. 50€
Bussimatkustus polkujuoksemaan: n. 20€

Juoksuharrastus maksoi mulla siis tänä vuonna yhteensä:
Juoksutapahtumat 88€
Juoksuvaatteet 146€
Kengät, kello & muut varusteet: 370€
Muut: 100€
Yhteensä 704 euroa

En laske mukaan kuluihin esimerkiksi salikäyntejä (kuntosalin 10-kortti x 3: 192€) tai hierontaa (hieronta n. 10 kertaa: 200€). Kiropraktikolle olen kantanut rahaa järkyttävät 350€ (5 hoitokertaa). Vaikka en harrastaisi juoksua, saattaisin silti käydä salilla ja hieronnassa, vaikka ne nyt ovatkin juoksuharrastusta tukevia juttuja, eli on makuasia, laskeeko niitä mukaan. Mutta jos laskee, niin juoksuun käytetty summa kasvaisi 1446 euroon. Auts. Elämä on :D

Juoksukellon ajattelen kestävän vähintään 3 vuotta, jolloin hinta olisi maksimissaan 80€/vuosi. Aiempi kello oli käytössä lähes 6 vuotta, joten hintaa per vuosi ei juuri kertynyt. Juoksukenkiä ostan suunnilleen kahdet joka vuosi, ja kengät kestävät käyttöä noin 800 kilometrin verran. Jos juoksen vuodessa 1000 km, niin silloinhan tossuja pitääkin vuosittain uusia. Mulla on käytössä useammat kengät samaan aikaan, ja uusien tarpeiden myötä saatan ostaa patteristoon uuden kenkäparin, joka ei varsinaisesti korvaa mitään puhkijuostua paria, vaan on täysin uusi hankinta. Viime vuosina olenkin ostanut melko runsaasti uusia juoksukenkiä, ja käytössä olevien kenkien määrä on hissukseen kasvanut. Jotkut kengät ovat vähällä käytöllä, mutta silti tarpeelliset, esimerkiksi nastalenkkarit. Jotkut kengät ovat ihan ok lyhyillä lenkeillä, mutta eivät sovellu pitkiksille, joten ne kuluvat hitaammin. Ja sitten on joitain luottopareja, joiden kilometrien kertymistä seuraan osin huolestuneena, koska haluaisin tossujen kestävän ikuisesti.

Juoksuvaatekaappini on tällä hetkellä aika hyvin rakennettu. Jokaiselle vuodenajalle on vähintään pari toimivaa vaatekertaa. Vuosittain käytöstä poistuu kulumisen takia lähinnä alushousuja ja sukkia, muita urheiluvaatteita ei tarvitse ihan niin usein uusia, kun niitä on kuitenkin useampia käytössä, eikä samoja vaatteita käytä ympäri vuoden. Voisin siis kuvitella, että tulevina vuosina vaatteisiin ei kauheasti menisi rahaa, kun vanhatkin ovat vielä ihan hyviä.

Mitä mieltä olette, onko juoksu harrastuksena kallis vai halpa? Ynnäileekö joku muukin menojaan? Mitä teidän juoksuharrastus maksaa?

Kiireinen viikko

Tähän viikkoon on mahtunut kaikenlaista hässäkkää; pikkujoulut, työmatka, koira- ja kissavahtina olemista. Vapaa-ajalla olen silti pyrkinyt priorisoimaan juoksua, mutta en bloggaamista. :)

Olen jatkanut lyhyitä, lähes päivittäisiä lenkkejä. Tälle viikolle tuli juoksusta vain kaksi vapaapäivää. Pikkujoulujen vuoksi tiistaina ja päänsäryn ja jouluostosten vuoksi perjantaina en juossut. Olen huomannut, että lyhyille lenkeille on henkisesti helppo lähteä, vaikka olo olisikin väsynyt tai sää yhtä kaamea kuin mitä tällä viikolla on ollut.

Mulla on loppuvuoden juoksuille vain yksi tavoite, eli saada tonni täyteen tänä vuonna juostuja kilometrejä. Alkuvuonna en olisi uskonut, että pystyn tavoittelemaan 1000 kilometrin juoksua, kun selkä- ja polvivaivan myötä pystyin tuskin ollenkaan juoksemaan. Polvi on nytkin vähän kenkunnut, ja senkin vuoksi pidän lenkit lyhyinä. Tällä viikolla polvi otti nokkiinsa pikkujoulujen tanssilattialla pomppimisesta! Juoksu ei tunnut sitä nyt edes kovin paljoa rasittavan, joten uskallan hipsutella lyhyitä lenkkejä polvesta huolimatta.

Tonnin tavoitteesta puuttuukin enää alle 70 kilometriä kun vuotta on vielä 3 viikkoa jäljellä. Toki vielä voi kaikki mennä pieleen, mutta pyrin edelleen juoksemaan lyhyitä lenkkejä mahdollisimman usein ja toivon saavani kilometrit hissukseen kasaan.

Vinkit talvijuoksuun

Talvi - mikä ihana syy jäädä sohvanpohjalle. Vaikka inhoankin talvea - kylmää, pimeää ja liukkautta - olen silti jo useamman vuoden juossut vuoden ympäri ulkona säällä kuin säällä. Toki talvikuukausina määrät ovat pääosin olleet pienempiä, mutta varsinaisesti talvikeli ei ole mikään syy jättää juoksuharjoittelua. Lenkkejä voi harventaa ja lyhentää, ja keskittyä enemmän lihaskuntoharjoitteluun ja kehonhuoltoon. Kuitenkin paras tuntuma juoksuun säilyy vain juoksemalla. Sisäjuoksu ei ole myöskään mun juttu. En ole päässyt sinuiksi juoksumaton kanssa ja muutenkin pitkien matkojen juokseminen sisätiloissa ei tunnu yhtään kivalta. Maisemien vaihtuminen, raitis ilma ja onnistumisen tunne siitä, että saa itsensä ylös, ulos ja lenkille, ne tuovat juoksuun hyvää fiilistä talvellakin.

Tässä kymmenen vinkkiä, joilla talvijuoksu on mielekkäämpää ja turvallisempaa:

• Liukkaus on hyvän talvijuoksufiiliksen vihollinen numero 1. Lumella on yleensä hyvä juosta, mutta kengissä on eroja pitävyydessä lumisella alustalla. Nastakengät ovat ainoat, jotka pitävät jäällä kunnolla. Omaan jalkaan sopivat nasturit löytää vain kokeilemalla. Jos ei löydä sopivia nastureita, niin vaihtoehtoina ovat myös kenkien päälle viritettävät nastat sekä kenkiin kiinnitettävät irtonastat.
• Kerrospukeutuminen kannattaa. Tämä on monelle varmasti itsestäänselvyys, mutta sen enempää ali- kuin ylipukeutuminenkaan ei ole järkevää. Lenkillä saa ja pitääkin olla hiukan vilpoinen suunnilleen ensimmäisen kilometrin ajan. Uloin kerros tuulenpitävä, alin kerros hengittävä ja kosteutta iholta siirtävä. Välikerros tarpeen mukaan.
• Asusteilla voi säätää lämpötilan mukaista pukeutumista noin +-5 astetta. Buffi kaulaan, juoksuhanskat käteen ja päähän panta tai pipo, niin tarkenee selvästi paremmin.
• Kovilla pakkasilla paleltuvat herkimmin naama, korvalehdet sekä kropasta reidet. Ylimääräisenä kerroksena villahousut tai juoksuhame auttavat alakropan suojaamisessa. Pipon pitää peittää myös korvalehdet ja buffin voi vetää leuan ja nenän suojaksi. Naamaa voi olla hankala suojata, mutta jos on hyvin kylmänarka, apu voi löytyä kommandopiposta.
• Kylmä hengitysilma aiheuttaa monille ongelmia. Nenän kautta hengitettäessä ilma lämpenee hiukan, mutta juostessa voi olla mahdotonta hengittää nenän kautta. Suun edessä buffi auttaa. Jos sinulla on astmaa tai pakkasilman hengittäminen tuntuu erityisen pahalta, niin kuuntele kroppaasi ja jätä pahimmilla pakkasilla juoksut väliin.
• Lumi pysyy poissa juoksukengistä esimerkiksi säärystimien ja gaiterien avulla. Gaiterit viritetään suojaamaan nilkkaa siten, että remmi kulkee jalan alta ja suoja kiinnitetään kenkään.
• Jos sukat kastuvat juostessa, liike lämmittää varpaita jonkin verran, eli lyhyellä lenkillä ei tarvitse huolestua. Pidempää lenkkiä ei kannata tehdä, jos jalat kastuvat heti lenkin alkuun.
• Vaihda kotona kuivat vaatteet, ota lämmin suihku ja juo kuumaa, niin lämpenet kunnolla pakkaslenkin jälkeen.
• Näe ja tule nähdyksi! Hyvän otsalampun kanssa lenkit pimeässäkin onnistuvat. Heijastimet ja heijastavat juoksuvaatteet ovat talvella ihan must.
• Hyvä vinkki ympärivuotiseen juoksuun on se, että suunnittelee etukäteen lenkkipäivät kalenteriin ja tekee juoksemaan lähdöstä rutiinin. Näin juoksemaan lähtö on helpompaa myös huonolla kelillä. Säätila kannattaa ottaa huomioon, ja tehdä suunnitelmista sen verran väljiä, että lenkkiä voi kelin mukaan lyhentää tai hidastaa.

Täällä Turussa oli eilen ja toissapäivänä talvista, kun välillä maassa on ollut lunta jopa sentin verran! Eilisellä aamupäivän lenkillä oli kivan talvista ja jouluista, kun kuuntelin hölkätessä joululauluja kuulokkeista. Lumesta innostuneena aloin sitten naputella tätä postausta. Nyt lumi onkin taas sulanut, sataa vettä ja lämmintä on viitisen astetta. Turun talvi on aika lailla samanlainen kuin Suomen kesä, lyhyt ja vähäluminen. :D