Kiitokset edellisen postauksen tsemppaavista kommenteista! Marraskuun lopulla olinkin aika alamaissa, kun vaivat menivät vain huonompaan suuntaan. Nyt rohkenen kuitenkin kertoa, että tunnelin päässä näyttäisi olevan valoa, ja joulukuu onkin ollut jo parempi. Vihdoinkin!
Kuukausi on kyllä tuntunut aika omituiselta, kun olin ensin kaksi viikkoa saikulla, ja sitten oltiinkin jo ihan joulun kynnyksellä. Saikun puolessa välissä vihdoin kunnolla tajusin, että olisi varmaan pitänyt jäädä sairastamaan jo vähän aiemmin. Jatkuvien kipujen ja jumitusten kanssa töissä sinnittelemisessä ei ollut mitään järkeä, ja aloin olla henkisestikin jo ihan finaalissa. Kahden viikon sairasloma mahdollisti sen, että pystyin lepäämään ja toisaalta jaksoin myös ihan eri tavalla jumppailla selkää, kun kivut eivät olleet niin pahat enkä joutunut väkisin istumaan duunissa. Ensimmäistä kertaa loka-marraskuun jälkeen selkä meni parempaan suuntaan ja se valoi uskoa siihen, että toivoa paremmasta on.
Marraskuussa myös polvi alkoi uudestaan kipuilla enemmän, joka johtui ilmeisesti siitä, että kipeä alaselkä oli vetänyt minut aivan toispuoleiseksi ja kipeälle polvelle tuli enemmän painoa. Kävin joulukuussa pariin kertaan kiropraktikolla, joka suoristi lantiota ja auttoi korjaamaan asentoa. Nyt polvi onkin ollut parempi, mutta siinäkin on vielä kuntouttamista.
Saikun aikana kävin kolmesti salilla, ja vielä kertaalleen nyt joulun jälkeen, joten joulukuulle kertyi peräti 4 salikertaa. Olen myös käynyt pienillä kävelylenkeillä ja joululomalla uskalsin kokeilla varovasti juoksua. "Juoksulenkkejä" kertyi peräti kuusi, ja matkaa huikeat 8 kilometriä! Olen siis aloittanut juoksuharjoitukset huippuvarovasti, sillä pelkään alaselän jumiuvan taas, eikä polvikaan varmaan oikein tykkää vielä lenkkeilystä. Mulle olisi kuitenkin ihan psyykkisen voinnin takia tärkeää päästä taas juoksemaan, ja siksi yritän varovasti kipitellä noita kilometrin lenkkejä aina silloin tällöin.
En ole edelleenkään juuri istunut koneen ääressä, joten blogien seuraaminen ja oman kirjoittaminen on edelleen jäänyt. Mielessä on paljon aiheita, joista haluaisin kirjoitella, mutta katsotaan nyt, mitä selkä tykkää, kun arki alkaa taas tammikuussa rullailemaan.
Toivotaan, että ensi vuosi tuo tullessaan taas kunnon lenkkejä ja parempaa vointia. Pirskahtelevaa vuoden vaihdetta kaikille!
