Polvi-päivitys

Alkuviikosta kuvittelin, että polvikipu menisi varmaan muutamassa päivässä itsekseen ohi. En millään uskonut, että ihan yllättäen alkanut vaiva voisi olla mitään vakavampaa. No, olin ilmeisesti väärässä, sillä vaiva ei ole hellittänyt, enkä edelleenkään pysty jatkamaan juoksuharjoittelua. Kirosana.

Olen laittanut polveen kipugeeliä ja siitä onkin ollut ainakin hetkellistä apua. Särkylääkkeiden
syömisessä olen sluibaillut, kun kipulääkkeellä ei tunnu olevan minkäänlaista vaikutusta. Kävin ostamassa tuollaisen kuvassa näkyvän tuen polvelle. Sen pitäisi olla nimenomaan hyppääjän polven avuksi, mutta koska sillä ei tunnu olevan mitään vaikutusta, olen alkanut epäillä omaa diagnoosiani. Tällä hetkellä olo on hiukan neuvoton. Portaiden nousu ja varsinkin lasku tuntuu ikävältä, ihan tavallisessa kävelyssä polvi tuntuu ja vääntö tiettyihin suuntiin vihlaisee ikävästi. Päälle päin ei näy mitään, tosin mun polvet on niin muhkuraiset muutenkin, että vaikea sanoa, olisiko jossain kohtaa ylimääräistä turvotusta. Sain sentään lääkäriajan tiistaille, tosin epäilen vahvasti, saanko sieltä muuta kuin kehotuksen syödä lisää särkylääkkeitä, mutta ehkä yllätyn iloisesti.

Puolimaratoniin on 3 viikkoa, joten viimeisen kuukauden treenit nyt ainakin lässähtivät. Ajattelen tällä hetkellä kuitenkin, että pystyisin juoksemaan Paavolla. Ensi viikko mahdollisimman iisisti, niin juhannusviikolla voisi polvea testata kevyillä lenkeillä. Jotain korvaavaa aerobista harjoittelua tähän nyt olisi hyvä saada, ettei kunto katoa, mutta mitä? En osaa muuta kuin juosta ja jo nyt juoksutauko tekee olon hiukan levottomaksi. Möh. Tietyllä tapaa harmittaa ihan vietävästi, kun toukokuussa sain sen verran hyvät treenit alle, ja ajattelin kahden tunnin alituksen puolikkaalla ihan mahdolliseksi. Toisaalta tuntuu, että olen vihdoin oppinut suhtautumaan vastoinkäymisiin pikkaisen lunginmin. Tuleehan näitä kisoja. Voisihan sitä syksyllä juosta toisen puolikkaan, tai vaikka maratonin ja puolikkaan, jos tästä vaivasta nyt jää kovasti hampaankoloon.