Nousu Madeiran korkeimmalle huipulle: Achada do Teixeira - Pico Ruivo

Madeiran korkeimpien huippujen patikointi jäi minulla viime vuonna kesken korkeanpaikankammon vuoksi. Nyt lähdimme yrittämään Madeiran korkeimmalle vuorelle toisesta suunnasta. Achada do Teixeirasta lähtevä reitti Pico Ruivolle on alle kolme kilometriä yhteen suuntaan ja kaikin puolin helpompi patikointi kuin Pico do Arieiron reitti. Kirjoitin viime vuonna Pico do Arieirolta lähteneestä patikoinnista tämän blogijutun.  Tällä kertaa kipuaminen Pico Ruivolle onnistui ongelmitta ja huipulla hymyilytti!

Achada do Teixeiraan pääsee vain autolla, mutta tällekin patikoinnille järjestetään paljon opastettuja retkiä, jos vuokra-auto ei ole vaihtoehto. Reitille ei suositella menemään sateella, kovalla tuulella tai kovin pilvisellä säällä, sillä vaikka reitti ei ole kapea, kulkee se kuitenkin tuulelle alttiilla harjanteilla nousten 1500 metristä aina Madeiran korkeimmalle kohdalle 1861 metriin.

Achada do Teixeirassa on kiva kahvila ja maksullinen wc. Reitti lähtee parkkipaikan kulmalta kipuamaan, ja heti ensimmäisten satojen metrien jälkeen aukeaa näkymä vuoristoon ja vuorien välisiin laaksoihin.

 

Reitti on leveä ja kivetty. Toukokuun alussa polun vierellä kukkii jos jonkinlaista kasvia. Keltakukkaiset pensaat peittävät paikoin maisemaa kuin keltaiset matot. Reitillä on hienoja näkymiä, mutta kapeimmillaankin harjanteet ovat varsin leveitä, varsinkin Pico do Arieiron reittiin verrattuna. Välillä mennään porrastettua polkua ylös alas, mutta enimmäkseen kulku on tietysti ylöspäin, ei kuitenkaan kovin jyrkästi.

Ennen huippunousua saavutaan polkujen risteykseen, johon tulee Arieiron huipulta johtava reitti. Siitä muutama kymmenen metriä ylöspäin on vielä kahvila ja maksullinen wc. Talvikaudella kahvila on suljettu, mutta toukokuun alussa siellä kävi melkoinen kuhina ja ruuhka. Se onkin kiva mahdollisuus varikkokäyntiin vielä ennen viimeistä nousua. 

Viimeinen nousu Pico Ruivon huipulle on varsin jyrkkä, mutta myös lyhyt. Polku kulkee porrastettuna rinteeseen, mutta tälläkään osuudella ei ole jyrkkiä pudotuksia. Koko reitti onkin korkeanpaikankammoiselle yllättävänkin leppoisa, ja aivan erilainen kuin toinen reitti. Pico Ruivon huipulla on kaksi tasannetta, joissa voi ihailla maisemia ennen laskeutumista takaisin alas. Alla olevassa kuvassa näkyy kahvila sekä leveää harjannetta kulkeva reitti Achada do Teixeiraan. Pilvet ovat juuri nousemassa reitille. Toisessa suunnassa näkyi pitkälle Madeiran vuoristoon ja vuorien väliseen laaksoon. 

Meille osui patikoinnille mainio sää. Funchalissa oli hyvin tuulinen päivä, mutta vuorella ei tuullut yhtään. Pääsimme nousemaan auringonpaisteessa ja huipulta näimme kauas. Paluumatkalla pilvet nousivat loppumatkasta peittämään maisemaa, mutta kylmä ei silti tullut. Pilvet luovat oman tunnelmansa reitille, mutta näköalojen takia kannattaa yrittää valita aurinkoinen päivä patikointtin.

 

Paikoin polun vieressä on maastopalojen jäljiltä pystyyn kuolleita puita ja pensaita, joiden oksat kurkottelivat aavemaisesti sumun seasta. Harmaiden runkojen vastapainona kukat hehkuivat paikoin keltaisena mattona rinteillä.

Reitti oli mielestäni tosi upea, ja oli niin kiva kävellä, kun ei tarvinnut jännittää, olisiko matkalla pelottavia paikkoja. Reitti oli edestakaisin noin 5,8 kilometriä ja nousua tuli hiukan yli 300 metriä. Patikointi oli tosi kiva ja nousumetrien ansiosta sitä tunsi kyllä päivän jälkeen kävelleensä.