Juoksutavoitteena 1000 kilometriä vuodessa

Vuositavoite on siitä hieno juttu, että se kannustaa lenkkeilemään tammikuusta joulukuulle, ja nihkeätkin lenkit kasvattavat kokonaiskilometrimäärää, niin lenkki ei koskaan mene hukkaan.

2012 kun olin hommannut tuon Garminin juoksukellon, sain mittariin 650 kilometriä sille vuodelle. Tosin tuolloin juoksin välillä ilman mittariakin, joten ehkä todelliset kilometrit olivat hiukan tuota korkeampia. Silloin mulla ei ollut mitään tavoitetta, eikä vuosi mennyt juoksujen suhteen mitenkään optimaalisesti. Keväällä olin ihan puhti poissa, ja kun vihdoin loppukeväästä raahauduin lääkäriin, mulla todettiin paha anemia, hemoglobiini oli selvästi alle 100. No, rautakuurin purtua syksy olikin aika rankkaa aikaa, kun väänsin opinnäytetyötä hiki hatussa työnteon ohella. Silloin juoksut jäivät pakostakin vähemmälle, mutta enpä silloin suhtautunutkaan juoksuun näin tavoitteellisesti.

Ekan kerran laitoin vuosikilometritavoitteen vuodelle 2013. Aluksi mietin maltillista 800 km tavoitetta, kun en uskaltanut heti laittaa tavoitteeksi tonnia, vaikka mieli tekikin. Alkuvuoden ja kevään treenasin ensimmäiselle puolikkaalleni, ja kevään mittaan lenkit pitenivät. Pitkisten myötä juoksukilometrejäkin kertyi kivasti. Harmi kyllä juuri ennen puolikasta iski lonkan limapussin tulehdus, joka vei puhtia myös puolimaratonin juoksusta, mutta pääsin onneksi maaliin vaivasta huolimatta. 2013 heinä- ja elokuu menivät sitten vaivaa parannellessa, ja juoksin aika vähän, mutta se ei kauheasti haitannut, sillä olin kesän työttömänä, ja nautin täysillä vapaa-ajasta, uimisesta ja rennosta oleilusta. Syksyn tullen tuli kuitenkin fiilis, että täytyy tuo pahuksen berberi saada kuntoon, että pääsee taas juoksemaan ilman kipua. Otin vähän tarkemmin selvää vaivasta, aloin huoltaa itseäni vähän paremmin ja kohta juoksu onnistuikin taas. Mielessä kummitteli edelleen se tonnin tavoite, vaikka se tuntuikin tosi kovalta jutulta, ja vaatisi onnistuakseen lokakuulta 40 kilometrin juoksuviikkoja. Kelailin siinä, että ei sitä koskaan saavuta mitään, jos ei edes yritä. Tein itselleni yksinkertaisen juoksuohjelman, jonka punaisena lankana oli lenkki joka toinen päivä, paljon pitkää ja hidasta juoksua. Olin edelleen työttömänä, joten pystyin omistautumaan juoksulle, ja lokakuusta 2013 tulikin elämäni kaikkien aikojen juoksukuu. 173 kilometriä, ja vain kahdesti jätin lenkin väliin lonkassa olleiden tuntemusten vuoksi. Oli upeaa keskittyä noin paljon juoksuun, ja vaikka homma olikin rankkaa, nautin siitä täysin siemauksin! Marras-joulukuulle jäi vielä kilometrejä, mutta olin päässyt niin hyvään kuntoon, että 1000 kilometriä tuli täyteen 16.12.2013! Olin tehnyt sen, juossut 1000 kilometriä vuoden aikana ja se tuntui kuulkaa hyvältä se!



2014 asetin taas tavoitteeksi 1000 kilsaa juoksuja. En halunnut nostaa määrää, koska en halunnut liian kovaa tavoitetta, ja koska sitä ei koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Tällä kertaa olin jo vuoden alusta aika hyvässä kunnossa, kiitos syksyn kovien kilometrien, joten kevään juoksut sujuivat aika lailla mallikkaasti. Kesäkuun lopussa oli taas odottamassa puolimaraton, ja nyt mulla oli tavoitteena juosta siellä alle kahden tunnin. Keväällä juoksukilometrejä kertyi ja juoksin myös paljon nopeita kilometrejä. Palkintona treeneistä puolikas menikin sitten ennätysaikaan, hiukan yli 1.59, jess! Heinäkuu oli tosi lämmin, joten silloin en ihan hirveästi juossut, mutta elokuun lopussa kilometrejä olikin kasassa jo 800. Hiukan siinä jo hiipi mieleen tavoitteen nostaminen, mutta toisin kävi. 900 kilometriä täyttyi vasta marraskuussa. Ostimme avomiehen kanssa kesällä asunnon, jonka avaimet saatiin käteen syyskuun puolessavälissä, ja niin syys- kuin lokakuukin menivät asuntoa rempatessa. En osannut ihan etukäteen varautua siihen, miten aikavievää ja stressaavaa siitä tulisi, mutta remontin aikana lenkkeilyyn ei vain yksinkertaisesti riittänyt aikaa eikä energiaa. Olin silti päättänyt, että juoksen 1000 kilometriä tänäkin vuonna, joten marras-joulukuussa irrotin taas aikaa juoksulle. Teki hyvää päästä taas lenkeille tuulettumaan, mutta yhtään ylimääräistä ei rankan syksyn pyörteissä huvittanut juosta, ja 1000 kilometrin täytyttyä 27.12.2014, en viime vuonna enää jaksanut lenkillä käydä.



Tänä vuonna minulla oli taas sama tavoite. Opin viime vuodesta, että saan tonnin kyllä täyteen, kunhan juoksen kunnolla silloin, kun siihen on aikaa ja energiaa, ja tavoite ei kaadu pariin huonoon juoksukuukauteen. Tämä on elämäni ensimmäinen vuosi, jolloin olen kokopäivätyössä vuoden ympäri, ja se on vaikuttanut jaksamiseen. Ja ehkä vähän myös juoksusta nauttimiseen (negatiivisesti), mikä on tietysti harmi. Mutta olen aika ylpeä itsestäni, että tästä huolimatta olen taas saanut kilometrit kasaan. Tonni täyttyi eilen, 1.10.2015. Huikeaa, että tavoite täyttyi jo nyt, ja vielä on maraton edessä! Melko suurella todennäköisyydellä saan tänä vuonna kasaan yli 1200 kilometriä, eli keskiarvolla 100km/kk mennään, ja se on aika hieno homma myöskin. Toivon todella, että suoriudun ekalla maralla kunnialla maaliin, niin sitten voin oikeasti juhlistaa elämäni kovinta juoksuvuotta. Sitä odotellessa nautin nyt tästä tonnin täyttymisestä!