Kuulumisia maratonin jälkeen

Olen palautunut maratonista todella hyvin. Jo sunnuntaina kävelin hiljakseen pari kilometriä, ja maanantaista lähtien olen kävellyt normaalisti töihin ja takaisin. Lihakset ovat olleet hiukan arat, mutta eivät erityisen kipeät. Maratonin viimeisillä 10 kilometrillä hiukan vaivannut lonkkakaan ei ole kiukutellut, vaan rauhoittui samantien. Lonkka oli erittäin jäykkä koko lauantai-illan ja sunnuntain, mutta kipuja ei ollut, ja nyt siinä ei tunnu mitään erityistä.

Jo sunnuntaina mietin, että voisin lähteä juoksemaan toista maratonia vaikka jo kuukauden päästä, oliskos siellä jotain sopivaa tapahtumaa..? Ajatus maratonharjoittelusta tuntuu kuitenkin turhan vaativalle ja aikaavievälle, ja tuossa olikin ajatuksena, että jos juoksisin toisen nyt, kun se menisi näillä samoilla treeneillä. :)

Itse maratonin juokseminen oli kokemuksena suorastaan rentouttava. Kun mietin juoksua jälkeenpäin, minulle tulee pelkästään hyvä mieli. Se on ihana tunne, olen tehnyt jotain hienoa ihan itse, ja saan siitä voimaa vielä jälkeenpäinkin. Loppuajan miettiminen tuntuu melko yhdentekevältä. Kokemus oli täysin erilainen kuin millään puolikkaallani, joilla olen yrittänyt ensisijaisesti tehdä suorituksen alle kahden tunnin aikarajassa. Nyt en suorittanut, tein vain matkaa ja kun tiukkaa tavoiteaikaa ei ollut, se ei tuonut juoksuun ylimääräistä jännitystä. Maratonpäivä oli kokonaisuudessaan todella upea hyvänmielen päivä!

Ennen maratonia mainitsin työkuvioista, ja että olin hakenut erästä mielenkiintoista paikkaa. Sain sen työn. :) En ole vielä uskaltanut kauheasti asiaa hehkuttaa, kun työsopimustakaan en ole vielä nähnyt, mutta olen tosi iloinen. Tämä viikko on tosin ollut melkoista hurlumheitä, kun olen jo alkanut perehtyä uuteen työhön, yrittänyt hoitaa nykyisen homman keskeneräisiä juttuja valmiiksi ja miettinyt sijaiseni perehdytystä. Tällä hetkellä työkuviot tuovat elämään hiukan tavallista enemmän kuormitusta, mutta uskon, että kun aloitan uudessa työssä, ja pääsen siihen kunnolla sisälle, niin muutos tulee olemaan positiivinen! 

Mieli tekisi jo hiukan lenkille, mutta ajattelin jo etukäteen, että tämä viikko olisi juoksuton, ensi viikolla sitten. Vaikka haaveilinkin jo viikonloppuna toisesta maratonista, en ala enää sellaista aikatauluttaa tähän loppuvuoteen. Olen kuitenkin miettinyt, että pitkiä lenkkejä voisin tehdä edelleen silloin tällöin, vaikka en erityisesti mihinkään treenaakaan. Ihan vain rentoutumisen vuoksi. En ole kauheasti miettinyt loppuvuoden juoksuohjelmaa, sillä ennen maratonia arvelin, että palautumiseen menisi pitkään eikä juoksuhalujakaan ehkä olisi. Mutta nyt en malttaisi odottaa, että pääsen taas lenkille! Kun sain tuon 1000 km täyteen jo lokakuun alussa, niin ajattelin, että 1200 km olisi hyvä juoksumäärä tälle vuodelle, tulisi sitten keskimäärin 100 km/kk. Tuosta tavoitteesta puuttuu enää 70 kilometriä, iisi piisi. Marraskuussa olisi tarkoitus ottaa myös pieni salikausi työn alle, noin 4-8 salikäyntiä marras-joulukuussa lihaskunnon ylläpitämiseksi. Eli ohjelmaa kyllä riittää, vaikka "kauden" päätavoitteet ovatkin jo takana!