torstai 17. lokakuuta 2019

Polkujuoksua Kanarialla: paahteinen vaellusreitti Fatagasta Artearaan

Helmikuisella juoksulomallani Gran Canarialla juoksin jokaisena reissupäivänä. Ensimmäinen polkujuoksu oli sen verran pitkä ja rasittava, että jaloissa tuntui lähes koko loppuloman ajan. Halusinkin, että seuraava juoksureitti olisi hivenen lyhyempi.



Vaellusoppaista ei suoraan löytynyt sopivanpituista reittiä. Olin kiinnostunut Artearan alueesta, jossa sijaitsi Kanariansaarten alkuperäiskansan hautausmaa ja museo, ja mietin, miten kierroksen siellä voisi yhdistää polkujuoksuun. Suunnittelin, että jospa juoksisin alueelta Maspalomasiin, tämä reitti oli nimittäin kuvattuna parissakin kirjassa. Mutta reittiä moitittiin tylsäksi ja siltä se vähän näyttikin bussin ikkunasta käsin. Tuo reitti ei edes olisi ollut polkujuoksua vaan hiekkateitä. Kun satuin vielä bussipysäkillä jutustelemaan parin vaeltajan kanssa, sain vahvistuksen tälle käsitykselleni, reitti Artearasta Maspalomasiin ei saanut suosituksia.


Onneksi minulla oli hyvä kartta. Tilasin ennen reissua itselleni Gran Canaria Tour & Trail -kartan ja hyödynsin sitä nyt reittisuunnittelussa. Tutkailin ja hiukan googletin, niin sopiva reitti olikin selvillä. Sopivalla etäisyydellä pohjoiseen sijaitsi Fatagan vuoristokylä, josta pääsisin vaelluspolkua pitkin Artearaan, ja sitten voisin kiertää Artearassa sijaitsevan arkeologisen puiston ja alkuperäiskansan hautausmaan.

Bussi numero 18 Maspalomasista vuoristoon oli taas se linja, johon hyppäsin. Tällä kertaa määränpää oli selvästi lähempänä kuin ensimmäisellä polkujuoksullani, mutta samat serpentiinit olivat jo matkalla. Bussi ajoi Artearan ohi, joten näin vilaukselta polkujuoksun reittiä jo bussista.


Jäin poissa Fatagan pikkukylässä ja minimaalisen kyläkierroksen jälkeen suunnistin kartan kanssa vaelluspolun alkuun. Vaellusreitti nousi kylätietä pitkin ylemmäs maaseutu-ympäristöön ja jatkui kivikkoisena polkuna peltojen välissä. Maatiloilla viljeltiin perunaa ja joitain hedelmiä, mutta pian pellot jäivät taakse ja polku jatkui hyvin kuivassa ja karussa maisemassa.




Polun varrella kasvoi kukkivia kaktuksia ja valtavia ohdakkeita, sekä jokunen yksittäinen puu. Sää oli todella paahteinen, mutta ei mitenkään tukalan kuuma. Nautin juoksusta ja kuivasta kuumuudesta, sillä kokemus oli niin erilainen verrattuna aiempiin polkujuoksuihini. Ensimmäisellä polkujuoksullani menin ylös-alas vuorenrinteitä, mutta nyt maasto oli tasaisempaa, tosin alamäkeä oli nytkin runsaammin.


Pian olinkin jo kivikkoisen rinteen laella ja Artearan kylä häämötti alapuolellani. Jyrkässä laskeutumisessa meni tovi ja kylään saavuttuani pidin evästauon ennen kuin jatkoin matkaa. Artearan ympäri pääsi kiertämään polkuja ja pikkuteitä pitkin, ja tämän reitin kuvaus löytyy mm. kirjasta Gran Canaria Retkeilyopas - 40 kauneinta vuoristo- ja rantareittiä.


Jatkoin polkuja pitkin kivikkoisessa maastossa juosten ja kävellen tuota reittiä alueen ympäri, ja pysäytin kelloni kierroksen jälkeen 8 kilometria mittarissa.



Artearan hauta-alue on käytännössä iso kivikkoalue, jossa kivivyöry on peittänyt alleen ison osan laaksosta. Laakson rannikon puoleisessa päässä sijaitsee palmukeidas, mutta muuten alue on hyvin karu ja kivikkoinen. Alueella on myös kaksi kamelisafareja tarjoavaa yritystä, joissa pääsee myös kahville. Totesin näistä pohjoisemman siistimmäksi ja kävin siellä juomassa smoothien odotellessani paluubussia.




Tämä reissu oli selvästi lyhyempi kuin ensimmäinen polkujuoksuni Gran Canarialla. Ja hyvä niin, sillä maasto ei tarjonnut ollenkaan varjopaikkoja ja keli oli aurinkoinen ja lämmin. Myös jalkani olivat aika väsyneet ja tämäkin reitti oli alamäkivoittoinen. Reitti oli kuitenkin kiva ja helposti saavutettavissa Maspalomasista, koska kaikki linjan 18 vuorot pysähtyivät sekä Fatagassa että Artearassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...