400 hehtaarin alueelle ulottuva alue pitää sisällään kansallispuiston, kilometrikaupalla upeaa hiekkarantaa sekä murtovesilaguunin, joka toimii monen lintulajin levähdyspaikkana. Dyynialueella on aidattuja osioita, joihin matkailijalta on pääsy kielletty. Patikoitavaa maastoa riittää silti yllinkyllin.
Kävin dyyneillä heti loman ensimmäisenä päivänä ja ihastuin alueeseen. Siellä vierähti pari tuntia leppoisasti patikoiden. Tosin alueella liikkuminen voi olla huomattavasti hitaampaa kuin ensin ajattelisin. Aluetta halkovaa polkua on helppo kulkea, mutta jos lähtee kipuamaan dyynejä, huomaa nopeasti, miten raskasta ja aikaavievää upottavassa hiekassa tarpominen on. Lisäksi mittasuhteet eivät maisemassa välttämättä hahmotu ja etäisyydet voivatkin olla pidempiä kuin ensivilkaisulla ajattelisi.
Dyynit päättyvät mereen idässä ja etelässä. Idässä sijaitsee Playa del Inglesin ranta, etelässä Maspalomasin uimaranta-alue. Rantaviivaa riittää käveltäväksi tai juostavaksi useampi kilometri. Auringonpalvojille rannoilla on tarjolla maksullisia aurinkotuoleja ja -varjoja, muutama kioski ja niistä muutaman yhteydessä myös maksullinen wc. Valitettavasti alueella ei kovin montaa vessaa ole, joten uimarantojen läheisyydestä saattaa löytyä myös dyyneiltä ikäviä yllätyksiä. Toinen ikävä yllätys dyyneillä voi sitten olla se, että ilmeisesti alue on hieman, hmm, toiminnallisempaa nudismia harjoittavien suosiossa. Jos haluaa ottaa aurinkoa rauhassa, mutta alasti, kannattaa siis jäädä Maspalomasin nudistirannalle.
Alueen ympäri voi kävellä rantaa ja katuja pitkin, mutta suosittelen patikoimaan myös dyynien poikki vievää polkua, joka kulkee Faro de Maspalomasin majakalta hotellialueen eteläkärkeen Riu Palace Hotellin näköalapaikalle ja opastuskeskukseen. Merkityltä reitiltä voi sitten poiketa tutkimaan kasveja tai kipuamaan dyynejä ylös alas ja pitää ruokatauon jossain tuulensuojaisessa notkelmassa.
Viimeisenä lomapäivänä poikkesin dyyneille aamulenkillä. Juoksu hiekassa oli hidasta ja haastavaa, ja myös reitin valinta kumpuilevassa hiekassa oli yllättävän mutkikasta. Kengät olivat ensimmäisen pehmeän alamäen jälkeen täynnä hiekkaa ja mereltä puhaltava tuuli teki maaston pinnasta alati liikkuvan. Vinosti paistava aamuaurinko sai tuulen tuivertamat aallot ja maaston muodot näkyviin aivan eri tavalla kuin keskipäivän ylhäältä tuleva paahde. Minusta oli ihastuttavaa vain katsella ympärilleni ja tehdä huomioita maisemasta. Dyynit ovatkin kuin luonnon muovaama taideteos. Vaikka Maspalomasin kaupunki oli melko tylsä turistialue, olin tyytyväinen kohdevalintaan, sillä dyyneillä vierailu oli niin elämyksellistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti