Tammikuun tavoite ylittyi heittämällä!

...tai siis juoksemallahan se meni, tiätty.

Alun perin tavoitteena mulla oli juosta tammikuussa 100 kilsaa, ja pidin sitä jopa kovana tavoitteena, kun tähän vuoteen lähdettiin. Siinä vaiheessa, kun kävin juoksemassa yli -20 asteen pakkasessa, totesin jo, että tavoitetta voisi hyvin korottaa 120 kilometriin, kun juoksuhaluja kerran piisasi. Nyt perjantai-iltana katsoin juoksukellosta, että kasassa oli 113 km, eli lauantain lenkille jäisi 7 kilometriä. Vapaan lauantain lenkiksihän seiska ei oo mitään, joten päätin juosta 12 kilometrin lenkin ja sitä myötä kuukauden kilometrit nousivat 125 kilsaan. Olen aika tyytyväinen.

Eilinen lenkki ei kyllä ollut mitään herkkua. Normisti pyrin löytämään pidemmille lenkeille kiertävän reitin, mutta nyt arvelin, että jäästä vapaata baanaa ei riittäisi tarpeeksi. Ja oikeassa olin, sillä suht turvalliseksi arvelemani 6 kilometriä sinne ja takaisin oli sekin paikoin jäinen. Heti ekalla kilsalla olin kaatua pahasti, kun märäksi luulemani asfalttipinta olikin mustaa jäätä. Huidoin käsilläni kuin mikäkin riivattu tuulimylly, ja onnistuin vaivoin pysymään pystyssä. Koko matkan saikin sitten kytätä, että milloin lumipenkasta pyörätielle sulanut vesi on märkää ja milloin jäässä. Paikoin tuuli myös aivan vietävästi. Itse juoksu ei siis varsinaisesti tuonut hyvää fiilistä, mutta fiilistelin kyllä sitä, että pystyin näin koviin kilometreihin näinkin vaihtelevia talviolosuhteita pursuilevassa tammikuussa.

Kuun virhearviointiin sorruin, kun kuun puolessa välissä lähdin lumikelin 15 kilometrin pitkikselle noin -14 pakkassäässä. Olin juossut saman reitin samoilla pakkasasteilla pari viikkoa sitten, ja silloin jo ollut tavallista uupuneempi lenkin jälkeen, kun pakkasessa aina tuntuu, että kroppa joutuu tekemään hiukan normaalia enemmän töitä. Nyt en vain osannut ottaa huomioon sitä, että lumikeli teki reissusta entistä raskaammaan. Alkuun noin 7 kilometriä kuntoreittiä oli ihan ok, kun useiden jalkaparien alla tallautunut lumi antoi periksi vain hiukan. Mutta tuota seuraavat kolme kilometriä meninkin metsätietä, jota oli minua ennen tarponut vain pari kulkijaa. Lähes 10 sentin hangessa kenkiin meni lunta ja tuntui, että puhti loppuu kesken. Viimeiset 5 kilometriä oli sentään aurattua pyörätietä, mutta jessus miten poikki olin lenkin jälkeen. Nilkan ja säären pienet lihakset olivat pari päivää kipeät, kun alusta oli niin vääntävä.

Kuun parhaat lenkit olivatkin lyhyempiä lenkkejä pikkupakkasissa, kun talvinen luonto loisti auringonpaisteessa ja tahti oli leppoisa. Lenkkejä kertyi tammikuussa yhteensä 15, joista vain yksi oli vauhdikkaampi vetotreeni. Suurimmaksi osaksi juoksin leppoisia pk-lenkkejä sekä hiukan rankempia juoksuja, joilla vauhti oli hiljainen, mutta olosuhteet veivät sykkeet yli pk-alueen. Hyvällä fiiliksellä tuli lähdettyä lähes joka lenkille, vasta nyt kuun lopussa liukkaat kelit vähän vei juoksuhaluja.

Helmikuun alustavana tavoitteena mulla on juosta "vain" 60 kilsaa. Onhan se vähän hassua, että seuraavan kuun tavoite on alle puolet tän kuun juoksuista, mutta en ala sitä ainakaan tässä vaiheessa vielä nostamaan. Treenin painopiste siirtyy salille, ja jos liukkaat jatkuu, niin se karsii kilometrejä aika tehokkaasti. Helmikuussa ei myöskään ole yhtään ylimääräisiä vapaapäiviä, joten arjen pyörteessä 2-3 lenkkiä ja 1-2 salikertaa viikossa on ihan riittävästi liikuntaa.