Mitä aion ostaa Black Friday -kampanjoista

Olen usein tässä Black Fridayn alla vinkannut blogissa juoksijalle sopivista lahjaideoista sekä muista Black Friday -alennuksista. Sittemmin yhden päivän alennuskampaja on laajentunut viikon, tai joissain kaupoissa jopa kuukauden mittaiseksi. Kuitenkin aika monessa paikkaa alennukset keskittyvät tämän viikon perjantaihin. Nostan tässä postauksessa esiin juttuja, joita itse aion hankkia tai joita voin suositella. 

Postaus sisältää mainoslinkkejä, joiden kautta tehdyistä ostoksista saan pienen prosentin komissiota (n. 5-10% ostosten loppusummasta). Pelkästä linkin klikkaamisesta en hyödy rahallisesti, ainoastaan linkin kautta tehdyistä ostoksista. Mainoslinkit on merkitty tähdellä (*).

Lahjakortit Naantalin kylpylään ja Ruissalon kylpylään

Näitä Black Friday -tarjouksia hyödynnän joka vuosi. Muutimme Naantaliin muutama vuosi sitten ja olemme tykästyneet tähän pikkukaupunkiin. Jo kuukausia ennen kuin muutosta oli mitään tietoa, kävimme tutustumassa kesäkaupunkiin keskellä sydäntalvea, kun yövyimme Naantalin kylpylässä. Se oli ensikosketukseni kylpylään ja hotelliin, joka on palkittu lukuisat kerrat. Naantali on hieno kesäkaupunki, jossa riittää varmasti nähtävää ja tekemistä lyhyelle vierailulle. Hiukan erilaisen näkökulman kesäiseen Naantaliin saa suppailemalla. Mutta ei talvikaan ole huono aika vierailla Naantalissa! Kylpylän ranta, kirkonseutu ja vanhakaupunki ovat oikein tunnelmallisia tähän aikaan vuodesta.

Viime vuonna ostimme puolison kanssa itsellemme yhden yön Ruissalossa ja lisäksi itse hankin itselleni mää-matkan, samoin Ruissalon kylpylään. Molemmissa oli sama sabluuna, eli ideana oli juosta Ruissalon poluilla ja sen jälkeen viettää rentouttava ilta uimaan pulahdellen sekä ravintolan päivällisellä. Seuraavana aamuna sitten aamiaisen jälkeen voisi vielä jäädä Ruissaloon halutessaan. Aikataulusyistä molemmat reissut olivat vasta toukokuussa, ja sää oli helteinen. Niinpä kylpylän altaiden sijaan tulikin loikoiltua kylpylän laiturilla juomaa siemaillen ja mereen pulahdellen. 

Joku saattaa ajatella, että on hassua mennä hotellilomalle Ruissaloon, kun muutenkin ramppaamme siellä jatkuvasti. Mutta varsinkin silloin, kun on juostu pidempi polkulenkki, on aika ihanaa päästä heti juoksun jälkeen rentoutumaan kylpylään. Sauna ja uinti hellivät väsyneitä jalkoja ja sen jälkeen voi mennä hyvälle ravintolaillalliselle. Jos painelee kotiin, täytyy itse huolehtia ruokahuollosta väsyneenä. Toisaalta Ruissaloon on meiltä alle puolen tunnin matka, niin se on tosi helppo kohde myös kiireisen arjen keskellä.

*Naantalin kylpylän ja Ruissalon kylpylän Black Friday -tarjoukset löytyvät täältä.

Kosmetiikan Black Friday -tarjouksia

Joululahjoissa tykkään antaa mielellään sekä aineettomia että käytännöllisiä lahjoja. Kosmetiikka on mielestäni kiva lahja sekä antaa että saada, koska se kuluu käytössä. :) Joten tässä myös muutama kosmetiikkavinkki. 

Juoksuharrastuksen myötä käyn usein kaksikin kertaa päivässä suihkussa ja varsinkin näin talvisin ihoni kuivuu herkästi. Tarvitsen siis kosteusvoiteita jatkuvasti, mutta inhoan monien voiteiden klähmäisyyttä ja suosin hyväntuoksuisia, nopeasti imeytyviä kosteusvoiteta. *Dermosilin varatlovoiteista löytyy useampi erilainen tuote, jotka toimivat niin herkällä kuin kosteutta janoavalla ihollakin. 

*Dermosil onkin yksi kosmetiikkasuosikkejani. Verkkokaupassa on nyt Black Weekin kunniaksia päivittäin vaihtuvia etuja. Dermosililtä löytyy myös kahden eri version *Black Box, eli yllätysboxi, jossa on valikoituja kosmetiikkatuotteita. Tämä on vähän kuin tilaisi itselleen joululahjan, eli ei voi tietää, mitä lahjalaatikosta paljastuu. Olen monesti halunnut ostaa itselleni kosmetiikkajoulukalenterin, mutta en sitten ole viitsinyt tai raaskinut, mutta nyt tilasin itselleni tuon mini-Black Boxin! 

Lahjavinkit juoksijalle

Tänä vuonna minulla ei ole itselläni tarvetta hankkia juoksuvaatteita tai juoksuvarusteita mustasta perjantaista, koska tällä hetkellä juoksuvaatekaappini on varsin toimiva. Ajattelin kuitenkin vinkata tässä yhden suosikkikauppani, Scandinavian outdoorin alennuksista.

*Scandinavian Outdoorin naisten juoksuvaatteiden Black Friday -alennukset löytyvät täältä.

*Polkujuoksukengät löytyvät täältä.

*Ja sileän juoksukengät löytyvät tästä linkistä.

Juoksen silloin kun voin

Blogitauolta päivää. Kirjoitin lokakuun koosteessa pieleen menneestä viisaudenhampaan poistosta ja tilanne jatkui vielä marraskuussakin. Poistokuopan tulehduksen ja kahden antibioottikuurin myötä olin niin puhki, etten jaksanut sen enempää juosta kuin kirjoittaakaan siitä. 

Nyt olen päässyt jo juoksemaan, mutta elämä on ollut niin kiireistä, ettei blogille ole ollut aikaa. Sairaslomalla tekemättä jääneet työt, opinnot ja muut hommat ovat pitäneet kiireisenä. Olen yrittänyt ottaa juoksemiselle aikaa sopivissa väleissä, mutta lenkit ovat luonnollisesti olleet lyhyitä. Hiukan ylirasitusta on ollut ilmassa, mutta olen silti yrittänyt juosta silloin kun voin, koska hidas hölkkä voi parhaimmillaan vähentää stressiä ja siten edistää palautumista, vaikka jonkinlainen fyysinen rasitus onkin.

Niinpä tässä marraskuun alkupuolella olenkin juossut mm. työmatkalla, hoitokoiran kanssa ja etätyön lounastauoilla. Jos elämässä on kiirettä, priorisoin juoksun esimerkiksi siivoamisen ohi. Oikeastaan priorisoin vähän kaiken aina siivoamisen ohi, mutta pointtina siis se, että olen yrittänyt juosta silloin kun voin ja pitänyt sitä tärkeänä asiana. Esimerkiksi työmatkalla kävin päivän ohjelman jälkeen lenkillä ja sieltä palatessa hain itselleni ruokaa kaupasta sen sijaan, että olisin mennyt työkaverin kanssa ulos syömään. Koen hölkkälenkin rentouttavana ja minun on sen jälkeen parempi olo kuin jos olisin vaikka maannut hotellissa koko illan telkkaria katsoen.

Täällä olisi ollut todella hyvät juoksukelit keskimääräiseen marraskuuhun verrattuna. On ollut lämmintä ja aurinkokin on paistanut. Sateita on tullut vähän eikä ole ollut vielä yhtään liukasta. Siksi onkin vähän sääli, etten ole pystynyt hyödyntämään hyvää juoksukeliä täysipainoisesti. Mutta vähänkin on parempi kuin ei mitään. 

Lokakuussa juoksin "pankkiin"

Hmm, miten tuon otsikon nyt saisi ymmärrettäväksi...? En siis juossut pankkiin, eli kiirehtinyt rahalaitokseen, vaan koitin alkukuusta "tallettaa" juoksukilometrejä ikään kuin varastoon tietäessäni, että loppukuusta ei pääsisi juoksemaan.

Tavoitteena minulla oli tässäkin kuussa juosta sata kilometriä. Minulla oli 16. lokakuuta kasassa 83 kilometriä. Kuun puolivälissä juoksut siis näyttivät siltä, että tasaisen vauhdin taulukolla oltaisiin oltu koko vuoden kilometriennätyksissä kiinni. Ensin tuli kuitenkin syyslomareissu Italiaan ja päivän kotonaolon jälkeen viisaudenhampaan poistoleikkaus. Tällä kertaa olin varautunut hampaan poistoon ajatellen, että voisin hyvillä mielin olla viikon juoksematta, ja silti saisin kuukausikilometrit kasaan, ja sitten jos toipuminen olisi nopeaa, juoksisinkin kivasti yli tavoitteen.

... ... ... Juuh, ei mennyt ihan putkeen. Poistokuoppa tulehtui, ja parin päivän sairauslomasta tulikin yli viikon mittainen! Poistokuoppa tulehtuu herkemmin, mitä enemmän on ikää, ja helpommin naisilla. Jos olisin tiennyt etukäteen tämän, olisin tietysti pyytänyt hammaslääkäriltä ab-kuurin. Jäi hieman kismittämään, että toki lääkärin pitäisi riskitekijät huomioida. Minulla ei kuitenkaan ole perussairauksia ja hyvä yleiskunto, joten varmaan siksi en saanut antibiootteja. Kuopan tulehdus oli todella ikävä homma, särkylääkkeet eivät vieneet kipua pois ja puoli päätä oli turvoksissa. Nyt kuvittelisin, että ollaan jo voiton puolella...

Juoksin lopulta tässä kuussa 101 kilometriä, eli aika lailla minimitavoitteeseen. Ja saan olla tuostakin lukemasta kiitollinen! Reissussa tuli hiukan juostua ja käveltyä, mutta kuten todettua, enimmäkseen juoksin ennen matkaa. Kuun alkupuolella yhden 16 kilometrin polkupitkiksen, ja sen lisäksi vain lyhyitä lenkkejä. Tämä hammashomma vei nyt niin kaikki voimat, että reissusta en ole vielä jaksanut kirjoittaa mitään, mutta katsotaan, ehkä joku matkapostauskin on tulossa. Tämän postauksen kuvat sentään ovat matkalta, Toscanasta. 

Näistä treeneistä en kerro somessa

Huomaan usein postaavani varsinkin instaan silloin, kun juoksen pitkän lenkin. Toki täällä blogissa puhun kuukausikoosteessa muutenkin kuun juoksuista. Kuitenkin somestani voi äkkivilkaisulla saada kuvan, että juoksen lähinnä pitkiä lenkkejä kauniissa maisemissa. Postaan myös mieluummin polkukuvia kuin kuvia sileän lenkeiltä, koska polkujuostessa näkee just niitä nättejä maisemia.

Todellisuudessa juoksen suurimman osan arkilenkeistä pyöräteillä. Suurin osa lenkeistäni on 4-6 kilometrin mittaisia ja yleensä en ota ollenkaan kuvia lenkillä. Jos juoksen vaikka keskellä etäpäivää, lenkki pitää mahduttaa lounastaukoon, ja silloin en käytä ylimääräistä aikaa kuvien ottamiseen. Tykkään polkujuoksusta, mutta useimmiten juoksen ihan ajan säästämiseksikin sileällä. Pitkät polkulenkit tuntuvatkin välillä suorastaan luksukselta, kun on hyvin aikaa juoksuun eikä kiire muihin menoihin.

Jaan someen varsin pienen osan elämääni, ja myös pienen määrän juoksujani, vaikka sometilini ovatkin juoksupainotteisia. Kertoisin mielelläni somessa omalla esimerkilläni, että juoksussa ei tarvitse olla hyvä tai nopea voidakseen nauttia siitä. En kuitenkaan koe mielekkääksi korostaa sitä joka postauksessa. Seuraan instassa joitain tilejä, joiden pääsisältöä on esimerkiksi kehopositiivisuus. Olen huomannut, että yleensä tuo sanoma toistuu postauksesta toiseen. Kai se on sitä vaikuttamista. Ei minua varsinaisesti edes kiinnosta toimia minään vaikuttajana seuraajilleni. En ainakaan jaksaisi tehdä jokaista postausta saman teeman ympäriltä. Usein postauksissani ei ole minkäänlaista sanomaa. Juoksu on mielestäni ihanaa ja helppoa, ja se on tärkein harrastukseni. Siksi tykkään ensisijaisesti jakaa juoksujuttuja. Kerron juoksuista silloin kun sillä hetkellä huvittaa, sitä mitä milloinkin huvittaa, ilman että taustalla olisi mitään suunnitelmaa tai agendaa.

Olen hidas juoksija. Haluaisin kyllä omalla esimerkilläni kertoa, että on ok olla hidas. Hölkkäkin on juoksua. Kun on liikunnallisesti lahjaton ja ollut ensin 30 vuotta sohvaperuna, ei voi olettaakaan, että olisin juoksijana nopea. Kerron aina juoksutapahtumien yhteydessä loppuaikani, joka on yleensä siellä porukan viimeisessä kolmanneksessa. Isommissa juoksutapahtumissa saatan sijoittua hiukan paremmin. Kerran olen tullut maaliin aivan viimeisten joukossa, kun vuoden 2023 Nuuksio Classicissa oli kammokeli, ja käytin vesilammikoissa kahlaamiseen ja suossa rämpimiseen peräti kahdeksan tuntia aikaa. Tiedän kuitenkin, että ilman treeniä ja sitkeyttä, en olisi tuotakaan kisaa päässyt edes maaliin. Olen tyytyväinen juoksukisaan silloin, kun olen juossut sen omalla tasollani ja annan kaikkeni. Minulla on realistinen käsitys omasta vauhdistani, ja usein olenkin onnistunut kisassa tavoitteeseeni.

Syyskuun puolivälissä juoksin puolimaratonin 6:57 min/km keskivauhtia. Kuitenkin koko syyskuun juoksujen keskivauhti oli 8:30 min/km. Tuo kertoo osaltaan siitä, miten hitaita lenkkejä usein juoksen. Saatan käyttää lenkillä usein paljon aikaa luonnon kuvailuun, ja välillä pysähtyä myös vaikka lähettämään viestiä tai naputtelemaan jotain mobiilipeliä. Juostuani lenkin harvoin edes tiedän, kauanko siinä meni, mutta kilometrit muistan aina! En koe mielekkääksi jakaa arkisten lenkkieni kestoa someen, kun en itse siihen juuri kiinnitä huomiota.

Varmaan osittain hitaudestani johtuen lenkkieni kestolla ei ole minulle juurikaan merkitystä. Ainoastaan silloin, kun lenkille on vähän aikaa, mietin sitä, miten kauan juoksuun menee aikaa. Sitä vastoin olen erittäin suunnitelmallinen kilometrien kerääjä. Juoksen kuukaudessa vähintään 100 kilometriä ja vuodessa sitten vähintään 1200 kilometriä. Nuo ovat kuulkaa jo ihan hyviä lukuja. Tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin minun tasoiselleni juoksijalle varsin helppoa, sillä satanen kuussa ei vaadi mitään ihmeellistä. Siinä pystyy vaikka olemaan viikon flunssassa ja silti kirimään kilometrit. Rutiinia ja suunnittelua se kyllä vaatii, että saa kalenteriin n. 4 lenkkiä viikkoon. 

Tällä viikolla juoksin kuutena päivänä. Se on minullekin paljon. Juoksin kuitenkin vain alle kympin lenkkejä, ja yhteensä kilometrejä tuli 34 tällä viikolla. En koskaan jaa kaikkia viikon treenejä somessa, enkä tee viikkokoosteita. Tiedän, että ne varmasti joitain kiinnostaisivat. Saattaisinkin jakaa treeniohjelmani silloin, kun tähtään vaikka johonkin juoksutapahtumaan. Mutta nyt, kun tämän vuoden kisat ovat takanapäin, olen siirtynyt juoksun osalta käytännössä ns. talvikauteen, jolloin juoksen lähinnä pk-lenkkejä. Se ei ole ollenkaan kehittävää, mutta se on helppoa ja mukavaa. Tavoittelen käytännössä vain kilometrien keräilyä. Moni lenkki on minulle tärkeä myös pään tuulettumisen kannalta. Tällä viikolla olen lähtenyt juoksemaan myös ihan vain kuvaillakseni ruskaa. Täällä Naantalissa on tänä(kin) syksynä todella upea ruska! Vaikka tämän viikon treeneissä ei ollutkaan mitään erityistä, mitä haluaisin tänne jakaa, niin nämä kuvat ovat jakamisen arvoisia. :)

Ruskalenkki Ruissalossa

Lokakuun ensimmäisenä lauantaina saatiin nauttia upeasta aurinkoisesta ja lämpimästä kelistä. Lähdimme polkujuoksemaan Ruissaloon. Moni muukin oli kävelemässä tai juoksemassa, mutta poluilla oli silti varsin väljää. 

Tavallisesti tässä lokakuun alussa on ollut jo paljon ruskaa. Nyt syksy on ollut niin lämmin, ja merivesi on poikkeuksellisen lämmintä, jolloin lounaisrannikolla ruska onkin monin paikoin myöhässä. Erityisesti Ruissalon etelärannan kävelytietä juostessa huomasi, miten monet lehtipuut olivat vielä aivan vihreitä! Veikkaan, että ruska onkin Ruissalossa parhaimmillaan vasta myöhemmin lokakuussa.

Teimme lenkin, jossa kiersimme Ruissalon luontopolut Honkapirtin takamaastoissa, kasvitieteellisen puutarhan ympäri, sekä Ruissalon eteläosan ja Marjaniemen polut. Lisäksi juoksimme pitsihuviloiden viertä Ruissalon etelälaitaa. Laitan reittikartan kuvien jälkeen, jos joku innostuu kiertelemään samoja reittejä. 

Samalla reissulla tuli avattua talviuintikausi. Vaikka en kyllä tiedä, voiko puhua talviuinnista, kun ilma oli lähes +15 asteista, eikä merivesi juuri kylmempää. :D Joka tapauksessa keli oli kohdillaan pitkällä polkulenkillä!

Syyskuun juoksutreenit ennen ja jälkeen puolimaratonin

Syyskuun juoksuja rytmitti kuun puolivälissä ollut puolikkaan kisa. Juoksin 5 vuoden tauon jälkeen sileän puolimaratonin Jyväskylässä Finlandia Marathonilla. Ilman mitään nopeustreenejä päätin juosta kisan tämän hetkiseen kuntoon nähden reipasta vauhtia, mutta en lähellekään täysillä. Pystyinkin kisassa pitämään tasaista, hiukan alle seitsemän minuutin kilometrivauhtia ja tulin maaliin hyvävoimaisena vähän alle 2,5 tunnin ajassa. 

Juoksin elokuussa polkupuolikkaan Nuts Pyhällä. Se oli selvästi sileän puolikasta raskaampi, mutta jotenkin tuntui, että palauduin siitä nopeammin. Lapin loma jatkui juoksun jälkeen vielä patikoinneilla ja juoksin 16 polkulenkin vain 4 päivää kisan jälkeen. Jalat eivät olleet tuoreet, mutta toimivat. Silloin väsymys iski vasta kotiinpaluun jälkeen. 

Finlandia Marathonin puolikkaalta toipuminen vei viikon verran. Olin ehkä kuvitellut, että kun en juossut kisaa mitenkään täysillä, olisin palautunut nopeammin. Kuitenkin tuollainen minulle reipas vauhti ja vasta vuoden kolmas kahdenkympin lenkki vei selvästi voimia. Jaloissa oli kipuja ja olo oli selvästi normaalia väsyneempi usean päivän ajan. Hölkkäilin pari lyhyttä lenkkiä kisaa seuraavalla viikolla, mutta kun olo oli selvästi rasittunut, en yrittänyt puskea itseäni kovempiin treeneihin.

Ennen puolikkaan kisaa syyskuun juoksut olivat varsin lyhkäisiä ja rentoja lenkkejä. Alkukuussa oli niin lämpimät kelit, etten syyskuun helteessä juossut kuin kevyitä lenkkejä ja usein juoksut päättyivät rantaan ja uimaan pulahtamiseen. Kävin syyskuun alussa myös Sipoonkorven kansallispuistossa patikoimassa. Puolikkaan jälkeenkin lenkit ovat olleet lyhyitä ja köykäisiä. Hellettä ei enää ole ollut, mutta olen vielä syyskuun jälkimmäisellä puoliskollakin käynyt uimassa. Merivesi on ollut vielä niin lämmintä, että on tarjennut pulahtaa ilman saunaa. Aika luksusta, kun uimakausi on kestänyt ihan toukokuun alusta syyskuun loppuun!

Juoksin syyskuussa yhteensä 103 kilometriä. Tavoitteena oli tässäkin kuussa saada satanen täyteen ja se tuli täyteen kohtalaisen helposti, mutta enempää ei kuitenkaan huvittanut juosta. Lenkit olivat tässä kuussa, kuten koko vuonna, pääosin lyhkäisiä. Puolimaratonin lisäksi juoksin yhden kympin lenkin poluilla, muut lenkit olivat lyhyempiä.

Lämpimän alkusyksyn ansiosta tuntuu suorastaan hämmästyttävältä, että vuotta on enää kolme kuukautta jäljellä! Lokakuussa kalenteri on aika täynnä, toivottavasti sinne mahtuu vielä juoksuakin. 

Kansallispuistojen parhaat kohteet - omia kokemuksia ja viisi vinkkiä

Kuten tuossa aiemmin alkusyksystä kerroin, mulla on käytynä puolet Suomen kansallispuistoista! Kansallispuistobongauksen ollessa näin puolivälissä (tai oikeastaan hiukan yli), ajattelin kertoa mun suosikkikohteita. Postauksen lopusta löytyy myös listaus kaikista käymistäni kansallispuistoista sekä blogijutut kohteista, mikäli olen blogiin kirjoittanut aiheesta.

Nämä omat suosikit ovat täysin omien subjektiivisten kokemuksien perusteella muodostuneita. Olen päiväretkien kävelijä, en mikään vaeltaja. Tykkään tehdä kansallispuistoissa lähinnä lyhyitä retkiä ja arvostan matkailupalvelujen läheisyyttä. Olen reissannut kansallispuistoissa lähinnä kesäisin ja toki kokemukseen vaikuttaa myös vierailun aikainen sää, ötökkätilanne yms. seikat. Joissain puistoissa olen ollut juoksutapahtumassa. Polkujuostessa ehtii katsella kyllä maisemia, mutta ei ihan samalla tavalla kuin patikoidessa. Polkujuoksukisoissa oman juoksun onnistuminen tuo tietysti oman mausteensa kansallispuistokokemukseen.

Jokainen kansallispuisto on erilainen ja jokaisessa on hienoja, käymisen arvoisia luontokohteita. Ajattelin, että nostan tähän postaukseen viisi hienoa kohdetta, jotka ovat syystä tai toisesta tehneet minuun erityisen vaikutuksen. Valinta oli tosi vaikea, mutta lopulta päädyin näihin kohteisiin. Kyse ei ole viidestä parhaasta kansallispuistosta, koska sitä valintaa en osannut tehdä, vaan nämä kyseiset kohteet kansallispuistoissa ovat olleet minulle omalla tavallaan erityisiä ja jääneet mieleen.

Erityisen kiva pitkä patikointireitti: Helvetinjärven kansallispuisto

Patikoimme Helvetinjärvellä siskoni kanssa kesällä 2019. Lähdimme liikkeelle Helvetin portilta, jossa ylösalaisin käännetyt puunrungot toivottivat hyvää matkaa Helvettiin. :D

Kävelimme ensin lyhyttä Helvetistä itään -reittiä Helvetinkolulle. Tutkimme kolua sekä alhaalta järven rannasta että sen päältä. Näkymät alas olivat upeat. Siitä matkamme jatkui Haukanhiedan upealle hiekkarannalle, jossa keitimme lounaat ja kävimme uimassa. Paluumatka tehtiin osin samaa polkua, kunnes Helvetistä itään -kierrosta menimme ympyräreitin toista puolta. Kävelyä kertyi yhteensä 16 kilometriä.

Tämä reitti jäi mieleen todella monipuolisten maisemien ja maastojen vuoksi. Reitillä on jylhää rotkojärveä, portaita, kalliota ja kivikkoa, metsäpolkua, hiekkaranta sekä suo-osuus pitkospuineen. Päälle vielä hienoja taukopaikkoja ja uintimahdollisuus. Helvetinjärvi on kävijämäärältään varsin rauhallinen puisto, mutta ehdottomasti pidemmänkin retken arvoinen!

Paras lyhyt kävelyreitti: Kauhalammin kierros Kauhaneva-Pohjankankaalla

Kävimme siskoni kanssa kesäkuussa Lauhanvuorella ja Kauhanevalla saman päivän aikana. Mielestäni nämä puistot sopivat hyvin yhdistelmäretkeen. Kauhanevalla eri puolilla kansallispuistoa on kaksi lyhyttä patikointireittiä, joista valitsimme iltapäivän kävelyretkeksi Kauhalammin kierroksen.

Kauhalammin kierros pääsi yllättämään sillä, että lyhyellä pitkospuureitillä (n. 3 km) tuntui pääsevän syvälle suolle. Suo tuoksui ja levittäytyi eri väreissä ympärillä. Kauhalampi oli iso järvi, joka kimmelsi kirkkaansinisenä. Keskikesällä ei lintuja kauheasti näkynyt, mutta järvi on keväisin lintujen suosiossa. Sinne olisi päässyt myös uimaan.

Kauhaneva-Pohjankangas on Suomen hiljaisimpia kansallispuistoja kävijämäärien suhteen. Osittain siksikin haluan vinkata tästä reitistä, jonka kävelee hyvin vaikka ohikulkumatkalla pienellä jaloittelutauolla, jos ei halua jäädä haistelemaan suon tuoksuja tai tuijottelemaan sinisen taivaan heijastuksia suojärven pinnasta.

Paras kokonaisuus: Pyhä-Luoston kansallispuisto

Tänä kesänä olin Pyhä-Luostolla neljä yötä ja yllätyin positiivisesti kansallispuiston monipuolisuudesta suhteellisen pienellä alueella. 

Patikoimme Ukko-Luoston huipun kautta menevän kävelyreitin. Kävelimme Luostolla myös Lampivaaran polun ja tutustuimme ametistikaivokseen. Juoksin Nuts Pyhällä puolimaratonin, jossa reitti kulki Aittakurua sekä Peurakeroa ja sivusi Noitatunturia nousten lopulta Kultakeron huipulle. Juoksua seuraavana päivänä käveltiin vielä Tunturiaavan luontopolku. Reiteissä viehätti monipuolinen luonto, hyvät opasteet ja luontopolkujen infotaulut. Reittejä oli soraistettu ja rakennettu niin portaita kuin taukopaikkojakin siten, että kulku oli mukavaa. 

Pyhä-Luoston alueella oli myös useampi kiva uimapaikka. Kävimme uimassa sekä idyllisellä Aarnilammella että isossa Pyhäjärvessä. Aarnilammen ranta oli todella upea hiekkaranta, josta näkyi sopivasti edellisenä päivänä kipuamamme Ukko-Luoston nousu. Tosi kivaa oli myös se, että rannalle tuli hengaamaan pieni poroporukka. :D Muutenkin näimme paljon poroja, niitä oli mm. kävelemässä huoneistomme parvekkeen alla. Itselle porot ovat eksoottinen kokemus ja oli kiva nähdä niitä läheltä. Aiemmilla Lapin reissuilla ja tällä matkalla esim. Lemmenjoella ei samalla lailla törmätty poroihon, vaan niitä tuntui olevan eniten juuri Pyhä-Luostolla.

Majoitusvaihtoehtojen paljous oli myös yksi syy, miksi valitsin Pyhä-Luoston tähän lyhyeen listaan. Hiihtokeskusten ansiosta alueella on runsaasti eritasoista majoitusta, ja kesän patikointeja ajatellen majoituksen saa todennäköisesti edullisemmin kuin talvisesonkina. Meillä oli pieni kahden makuuhuoneen huoneisto, jonka sijainti Nuts Pyhää ajatellen oli mitä parhain. Lähtöalueelle oli matkaa ehkä 200 metriä ja kämpiltä pääsi suoraan myös useammalle patikointireitille. 

Suppailuun: Kelventeen saari Päijänteen kansallispuistossa

Olen suppaillut muutamassa kansallispuistossa, ja mielelläni tekisin suppailuretkiä enemmänkin! Suplaudat ovat kuitenkin suht painavia, ja sää vaikuttaa suppailuun huomattavasti enemmän kuin patikointiin. Muutamalla reissulla sup-laudat ovat jääneet auton takakonttiin, kun keli ei ole suosinut vesillä retkeilyä. Päijänteen kansallispuistossa vieraillessakin nousi suppailupäivän alkuillasta kunnon ukkoskuuro. Saimme kuitenkin tehdä retken Kelventeen saareen mitä upeimmassa auringonpaisteessa ja varsin tyynellä kelillä. 

Kelvenne on Suomen suurimpia harjusaaria, noin 8 kilometriä pitkä ja sen päästä päähän kulkee polku. Täytyy tunnustaa, että vaikka meilläkin oli aikomus hiukan kävellä, vei hieno aurinkoinen keli patikointihalut. Rantauduimmekin retkellä vain syömään eväitä, uimaan ja paistattelemaan päivää hietikoille, emmekä pukeneet edes kenkiä jalkaan saaren kamaralla. Kirkasvetiset luonnonhiekkarannat olivat lumoavia! Päijänteen vesi oli todella kirkasta, ja hiekkapohjaa jatkui kymmeniä ellei satoja metrejä rannasta. Mainio uimapaikka siis. Paikoin veden alla näkyi myös isoja siirtolohkareita ja lähellä Höysniemen rantaa oli veneen hylky. Sup-laudalta näki syvälle pinnan alle ja bongasin myös yhden aivan jättimäisen kalan.

Kelventeelle pääsee vain vesiteitse. Saareen tehdään veneretkiä, mutta sup-laudalla ei ollut riippuvainen mistään aikatauluista. Höysniemen rannasta tuli matkaa vain muutama kilometri Kelventeen isoimmalle hiekkarannalle, joten retki oli varsin leppoisa. 

Örön saari Saaristomeren kansallispuistossa

Jos minun pitäisi valita yksi kohde kansallispuistoista, johon palaan aina innolla, se olisi Örö. Sata vuotta suljettuna ollut saari avautui matkailijoille vuonna 2015 ja se on palanen erikoista saaristoluontoa yhdistettynä sotilasmenneisyyteen. Koko saari on osa kansallispuistoa ja sen luonnossa on piirteitä ja kasveja, joita ei muualta Suomesta löydy. 

Kokonaisuutena Örön luonto on mielestäni aivan upea. Pidän saaristosta ja Örössä on perinteistä saaristomaisemaa silokallioineen. Niiden lisäksi saaren luonnonhiekkarannat merikaaleineen sekä paahdeniityt ovat erityisen viehättäviä. Saaren perinnemaisemia ylläpitävät lehmät ja lampaat. Öröä halkovat vanhat mukulakivitiet ja koko saaren voi kiertää luontopolkuja pitkin. Näkemistä riittää hyvin kahdelle päivälle, mutta n. 12 km luontopolut kiertää kyllä päiväretkelläkin.

Örössä on myös toimivat matkailupalvelut ja saarelle kulkee säännöllisesti maksullinen yhteysalus. Olen yöpynyt kahdesti saaren hotellissa sekä syönyt useamman maukkaan aterian ravintoloissa. Viime kesänä osallistuin Örössä myös juoksutapahtumaan! Örö on monipuolinen saaristokohde. 

Käymäni kansallispuistot ja linkit blogijuttuihin (summittaisessa vierailujärjestyksessä):

1. Kolin kansallispuisto: Patikointia Kolilla: 
• Herajärven pohjoispään kierros osa 1 ja osa 2
2. Seitseminen: 
• Seitsemisen kansallispuistossa patikointia
3. Helveltinjärven kansallispuisto: 
• Helvetinjärven kansallispuiston patikointi
4. Saaristomeri: 
• Patikointia Saaristomeren kansallispuistossa Örön saarella
• Polkujuoksulla Örön saarella
• Örö run 10 km
5. Selkämeri: 
• Polkujuoksulla Nurmeksen saaressa Selkämeren kansallispuistossa
6. Kurjenrahkan kansallispuisto
7. Nuuksion kansallispuisto
• Nuuksio Classic: ensimmäinen polkumaratonini
8. Teijon kansallispuisto: 
• Teijon kansallispuisto: Totin luontopolku ja Sahajärvi
• Teijon kansallispuisto: Matildajärven kierros
9. Liesjärvi: 
• Retkeilyä Liesjärven kansallispuistossa
10. Torronsuon kansallispuisto
11. Ylläs-Pallas: 
• Lumikenkäilyä Ylläksellä: Pirunkurun ponnistus
12. Päijänne: 
• Retkeilyä Päijänteen kansallispuistossa
13. Hossan kansallispuisto:
• Kainuu Trail 38 km
14. Isojärvi: 
• Retkeilyä Isojärven kansallispuistossa
15. Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto: 
• Piipahdus Puurijärvelle
16. Lauhanvuori: 
• Patikointi Lauhanvuoren kansallispuistossa
17. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto: 
• Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa
18. Tammisaaren saaristo: 
• Retki Jussarön saareen Tammisaaressa
19. Pyhä-Luoston kansallispuisto
• Ukko-Luoston huiputus
• Nuts Pyhä puolimaraton
20. Lemmenjoki
• Veneretki Lemmenjoella: Kultahamina ja Ravadasköngäs
• Polkujuoksua Lemmenjoella: Joenkielisen kierros
21. Urho Kekkosen kansallispuisto
22. Sipoonkorven kansallispuisto