Olen perinteisesti käynyt joka kesä siskoni kanssa kansallispuistoretkellä. Tälle vuodelle oli suunnitelmissa tutustua useampaan kohteeseen ja aikomus oli aloittaa retket jo keväällä. Olimme suunnitelleet vierailua Lauhanvuoren kansallispuistoon huhtikuulle. Se ei kuitenkaan toteutunut, sillä puistossa oli niin reippaasti lunta. Huhtikuun puolivälissä hiihtoladut olivat vielä käytössä ja kun tarkastelimme tilannetta uudestaan vähän ennen vappua, olivat patikointipolut edelleen lumen alla. Erinäisten aikataulu- ja muiden haasteiden myötä vierailu kansallispuistoon siirtyi lopulta tänne kesäkuun loppupuolelle. Lauhanvuoren kansallispuisto oli kuitenkin kiva kohde tällaiselle keskikesän retkelle.
Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla. Nimensä puisto on saanut - yllätys yllätys - Lauhanvuoresta, joka laelta näkötornista näkee pitkälle. Viimeisen jääkauden jälkeen Lauhanvuori oli tovin saari, kunnes maankohoaminen yhdisti sen mantereeseen ja nykyään rannikolle on reippaasti matkaa. Saapuessamme kansallispuistoon kävimme ensin tutustumassa isoon pirunpeltoon, josta jatkoimme sitten päivän pidemmälle kävelylle.
Suunnitelmissamme oli kävellä noin 9 kilometrin Terassikierros-niminen reitti. Lähdimme liikkeelle Spitaalijärven parkkipaikalta, koska ideana oli, että voisimme kävelyn jälkeen napata evästarpeet autosta ja mennä Spitaalijärven tulipaikalle syömään. Voin suositella aloituspaikkaa, sillä järven rannalla oli kaunista ja hyttysvapaata tulistella.
Reitti suositellaan käveltäväksi vastapäivään. Ensin kierretään Spitaalijärvi, joka on saanut nimensä siitä, että sen vedellä uskottiin olevan parantava vaikutus. Spitaalijärveltä noustiin kohti Lauhanvuoren huippua. Nousu kangasmetsän keskellä on hyvin vaivihkaista. Lauhanvuoren huippu on tasainen laakea alue, eikä sitä välttämättä meinaa erottaa ympäröivästä metsästä. Vuoren laki on kuitenkin kasvillisuudeltaan selvästi rehevämpi, sillä se on viimeisen jääkauden jälkeen ollut tosiaan saari, jonka maaperästä ei vesi ole kuluttanut ravinteita.
Lauhanvuoren näkötornista näkee merelle asti, ainakin jos käyttää hiukan mielikuvitusta, sillä merelle on matkaa kuitenkin nelisenkymmentä kilometriä. Kun Lauhanvuorelta lähtee laskeutumaan kohti pohjoista, tulee vastaan reitin ainoa edes hiukan jyrkkä mäki. Siinä on aikanaan sijainnut rannikko ja aallot ovat kuluttaneet maastoon terassimaisia tasoja aina kulloisenkin rantaviivan mukaan.
Teimme pienen piston Terassikierroksen reitiltä sen luoteiskulmalla ja pidimme tauon Kaivolammilla, joka oli viehättävä pieni suojärvi. Siitä jatkoimme kierroksen länsilaitaa takaisin Spitaalijärvelle, jossa mittariin tuli n. 10 kilometriä kävelyä.
Reitti oli leppoisa käveltävä ja helppoa polkua, joka sopisi hyvin myös polkujuoksuun, varsinkin, kun maisema on varsin samanlaista suurimman osan reittiä. Koko Lauhanvuoren kansallispuisto on tasaista maastoa, jossa mäntykangasta tauottavat järvet ja suot. Meille osui retkelle sopiva puolipilvinen keli ja noin 15 lämpöastetta, hieno retkipäivä siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti