perjantai 17. huhtikuuta 2020

Mitä kuuluu uudenvuodenlupaukselle?

Tekisi mieli vain haudata tämä aihe vaivihkaa. Tuskin kukaan edes muistaa, että mulla oli jokin lupaus tälle vuodelle.

Paitsi että itse muistan, ja sehän se uudenvuodenlupausten pointti onkin. Tehdä jokin päätös, joka vuodenvaihteeseen sidottuna toivottavasti pysyy mielessä koko vuoden ajan.


Vuoden vaihteessa lupasin siis pitää parempaa huoltaitsestäni, ja ideana oli konkretisoida tuota lupausta määrittämällä kuukausittaiset tavoitteet. Katsotaanpa nyt siis vuoden ensimmäisen kvartaalin sujumista. Tammikuussa aikomuksenani oli ottaa venyttely ja muu kehonhuolto osaksi arkea. Tässä onnistuinkin, ja aloin tauon jälkeen venyttelemään aina lenkin jälkeen ja jonkun kerran muutenkin. Helmikuussa kuun juttu oli lihaskunto, ja kävinkin kuntosalilla ahkerasti. Maaliskuuksi suunnittelin syömiseen liittyvää juttua ja päädyin haastamaan itseni syömään joka päivä kaksi annosta marjoja tai hedelmiä.

Tammi-helmikuussa meni putkeen, mutta maaliskuussa repsahti kaikki. Ensinnäkin unohdin kaikki alkuvuonna tulleet hyvät tavat ja se hedelmien mussuttaminenkin jäi tämän koronahässäkän myötä. No, semmoista se joskus on. Kun elämässä on kuormitusta, hyvät aikeet ja itsestään huolenpito helposti jää. Joka on tietysti siitä huono asia, että se todennäköisesti myös lisää sitä kuormitusta. Siksipä en heitäkään kirvestä kaivoon, vaan yritän löytää taas tämän uudenvuodenlupauksen idean ja ottaa sen osaksi arkea.


Huhtikuulle olin kaavaillut haastetta kodin laittamisesta. Mutta nyt olen tilanteessa, jossa en oikeastaan ole juuri kotona. Etätyöt ja kaiken muun peruuntuminen on mahdollistanut sen, että vietän pitkiä aikoja miesystäväni luona. Joten unohdetaan tuo. Sen sijaan, poikkeustilan vuoksi, yritänkin löytää uudelleen alkuvuoden hyvät muutokset. Jatkan venyttelyä, yritän tehdä hiukan lihaskuntoa kotikuntoiluvälineillä ja muistaa hedelmät ja marjat osana päivittäistä ruokavaliota.

Tämä vuoden toinen kvartaali alkaakin siis vanhan kertauksella. Toukokuussa keskityn juoksuun. Olen nytkin juossut, mutta harjoitteluni kaipaa monipuolistamista. Nyt ei ole luvassa kisoja, joihin treenata, mutta asetan silti toukokuun tavoitteeksi juosta erilaisia lenkkejä sekä tehdä myös juoksutekniikkaharjoituksia. Kesäkuussa keskityn hyvään uneen. Olen kärsinyt unettomuudesta tyyliin aina, ja välillä tilanne on parempi ja välillä huonompi. Kesäkuussa yritän rauhoittua iltaisin, teen rentoutumisharjoituksia ja hylkään puhelimen jo hyvissä ajoin nukkumaanmenoa. Syystä tai toisesta nukun aina kesäaikaan paremmin, joten siksi tuo on hyvä ottaa kesäkuun projektiksi. 

Kesällä pitää sitten miettiä vuoden loppupuoliskon tavoitteita. Tavoitteiden pitää olla tarpeeksi pieniä, jotta ne jaksaa ottaa osaksi arkea, mutta kuitenkin sellaisia, että joutuu ehkä hiukan itseään haastamaankin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...