Tunnen itsenikin tällä hetkellä hiukan ankeaksi ja nuutuneeksi. Monin tavoin kaikki on elämässä hyvin, mutta väsymys ja unettomuus vaivaa, ja mieli käy vähän ylikierroksilla. Aloitan uuden työn ensi viikolla, ja vaikka olenkin siitä tosi innoissani, on työ ollut nyt myös tavallista kuormittavampaa, kun olen yrittänyt hoitaa nykyisen duunin, käynyt jo tulevan työn koulutuksissa ja perehdyttänyt tulevaa seuraajaani. En osaa myöskään irrottautua työstä vapaa-ajalla, joten se pyörii paljon mielessä.
Olen käynyt nyt maratonin jälkeen kahdesti lyhyellä lenkillä, ja on ollut kiva päästä ulos tuulettumaan. Vaikka lenkit ovat olleet lyhyitä, ne ovat olleet henkisen jaksamisen kannalta tosi tärkeitä. Tänään minun oli tarkoitus mennä myös kuntosalille, mutta sen sijaan jäinkin kotiin mussuttamaan suklaata. Ei mennyt ihan putkeen siis tämä salikauden korkkaus. Mutta yritän olla armollinen itselleni, ja menen salille sitten, kun siltä tuntuu. Kunhan saisin kunnon yöunet johonkin väliin, niin eiköhän tämä pieni harmaus ala taas kirkastua.
Toivottavasti saat nukuttua, sillä on valtava merkitys jaksamiseen ja myös mielialaan. Nyt pimeään ja synkkään aikaan on kiva käydä illalla vähän ulkona, katsella vaikka tähtiä ja hengitellä raikasta ja kirpeää ilmaa kunnes kääriytyy lämpimän peiton alle nukkumaan.
VastaaPoistaSitä mäkin toivon! Ja poikkeuksellisesti kaipaan jo lunta. Aiempina vuosina olen tykännyt lämpimästä syksystä ja sulasta maasta, mutta nyt toivon lumipeitettä valaisemaan maisemaa ja mieltä.
Poista