Niisk! Olen sairastanut koko alkuvuoden ja oireita on edelleen, eli vuosi ei ole lähtenyt käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla...
Puolisoni oli hiukan nuhainen ennen vuodenvaihdetta. Itse huomasin uudenvuodenpäivänä, että oloni oli nuutunut ja kurkku karhea, mutta pistin sen silloin vielä vähäunisen yön piikkiin. Kävin vuoden alkuun myös lenkillä, eikä siinä tuntenut oloani sairaaksi. Seuraavana päivänä olin kuitenkin jo kipeä.
Kun tauti tuntui ottavat lisää kierroksia muutaman päivän jälkeen, tein kotoa löytyneen testin, jossa koronaviiva piirtyikin tummanpunaisena. Oli yllätys, että puolisolla vain vähän oireita aiheuttanut tauti tulikin minulla paljon voimakkaampana. Sairastin noin viikon, ennen kuin vointi lähti kohenemaan, mutta edelleen olen köhäinen ja nenä on tukossa. Minulle ihan uutena oireena tuli myös hajuaistin menetys! Minulla on tosi herkkä nenä, ja mm. asuntonäytöillä olen haistanut kosteusvauriot aina selvästi. Yhtäkkiä en kuitenkaan haistanut yhtään mitään. Tungin nenääni niin kosmetiikkapurkkeihin kuin tuoksukynttiläänkin ilman, että aistin niistä mitään hajua. Todella jännä ja ärsyttävä oire. Hajuaistin puuttuminen on vaikuttanut myös makuaistiin. Rakastamani kahvi on maistunut erilaiselle, onneksi ei sentään pahalta.
Sairastaessa on tullut myös juoksutaukoa, ja varmaan tässä pitää ottaa tovi aika rauhallisesti liikuntojen suhteen. Hidas hölkkä ei juuri reipasta kävelyä rasittavampaa ole, joten uskaltauduin jo hiukan testaamaan juoksua lyhyellä ja hyvin kevyellä lenkillä, joka ei ainakaan pahentanut oloa. Toivottavasti toipuminen nyt etenee suotuisasti ja pääsen kohta juoksupoluille takaisin.
