Ennen juhannusta kansallispuistoihin suuntautuneella retkellä ehdimme siskon kanssa Lauhanvuoren lisäksi vierailemaan toisessakin kansallispuistossa. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon oli Terassikierroksen patikoinnilta vain puolen tunnin ajomatka, joten näiden kahden puiston yhdistäminen samaan retkipäivään onnistui helposti.
Kauhaneva-Pohjankangas sijaitsee Satakunnnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla. Luontoon.fi kuvailee puistoa seuraavasti: "Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto on eteläisen suoluonnon helmi, erämainen lintukeidas keskiaikaisen kulkureitin varrella."
Puiston patikointireitit ovat varsin lyhyitä, joten Kauhaneva sopiikin hyvin tällaiseksi bonus-kansallispuistoksi. Me halusimme kävellä keskelle suoluontoa, joten valitsimme Kauhalammin kierroksen, joka kulkee pitkospuilla keskellä suota ja kiertää Kauhalammin ison järven.
Reitti suositellaan kierrettäväksi vastapäivään, mutta me suuntasimme mieluummin suoraan suolle eli menimme myötäpäivään. Näin ensin vuorossa oli pitkospuuosuus suolla, sitten Kauhalammin rantamaisemat ja lopuksi leveä ja helppo polku takaisin lähtöpisteeseen Salomaan parkkipaikalle. Tuo viimeinen osuus on puiston kuvauksessa mainostettu keskiaikainen kulkureitti, eli Kyrönkankaan museotie. Kierrokselle tuli näin mittaa noin kolme kilometriä.
Kauhanevan suo oli hieno luonnonnähtävyys. Pitkospuut tuntuivat menevän keskelle suota, mutta kartasta myöhemmin katsoessa tuli todettua, että suohan jatkui reitiltä vielä selvästi pidemmällekin. Myös Kauhalammin järvi oli hieno nähtävyys, sillä se oli odotettua isompi ja syvempi, järvelle olisi päässyt uimaankin. Suo tuoksui ja sieltä täältä kuului outojen lintujen ääniä, vaikka keskikesä ei otollisinta lintubongailuaikaa olekaan. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto tarjosi leppoisan patikoinnin ja yhdistämällä retkeen kaksi kansallispuistoa näki paljon erilaista maisemaa ja alueen geologiaa. Kuvissa näkyy mielestäni hyvin se, miten värikäs suoluonto voi olla, jopa keskikesällä.
