Sivut

torstai 15. huhtikuuta 2021

Liikunta kahden kodin arjessa

Korona-aika on vähentänyt sosiaalisia kontakteja. Omalla kohdalla se on tarkoittanut toimistotöiden siirtymistä kotiin etätöihin ja käytännössä kaiken vapaa-ajan viettämistä vain muutaman läheisimmän ihmisen seurassa. Olen kuitenkin sikäli erikoisessa asemassa, että käytännössä olen koko poikkeusajan asunut enemmän tai vähemmän kahdessa osoitteessa. Arkeni on vähän kuin eroperheen lapsella, joka siirtyy kimpsuineen ja kampsuineen kodista toiseen. Ennen koronaa tämä ei olisi ollut mahdollista, joten tietyllä tapaa poikkeusaika on ollut tosi hyvä asia minulle. Olen siis pystynyt käytännössä asumaan miesystäväni luona pitkiäkin aikoja. Kuitenkin, koska työt edellyttävät toimistopäivää noin kerran viikossa ja koska miesystävä asuu hiukan hankalien liikenneyhteyksien takana, olen pitänyt myös oman asuntoni ja asunut siis käytännössä kahta kotia.

Lisätään tähän soppaan vielä se, että vietän lapsuudenkodissani viikonlopun aina 2-3 viikon välein, niin kotien määrä nouseekin kolmeen. o.O Mitenköhän selviän, jos joskus tulevaisuudessa elämä on vain yhdessä paikassa? Vaikka reissaaminen majapaikkojen välillä on toisinaan kuormittavaa, se tuo myös arkeen vaihtelevuutta. Voisin kuvitella, että tylsistyisin vain yhden kodin seinien sisällä.



Miten tällaisessa arjessa sitten pystyy liikkumaan muutenkin kuin majapaikkojen väliä, eli miten saa urheilun mahdutettua arkeen? Juoksu on tietysti vastaus kaikkeen, ja niin tässäkin. Jos harrastaisin vaikkapa jumppaa kuntokeskuksessa, uimista tai sulkapalloa säännöllisellä vuorolla, olisi liikunnassa paljon enemmän haastetta. 

Postauksessa liipataan hiukan elämäni osa-alueille, joita en kovin avoimesti somessa jaa, joten mietin tovin jos toisenkin asiasta kirjoittamista. Kuitenkin en varmasti ole ainoa, joka joutuu tai saa asua kahdessa (tai kolmessa) paikkaa, ja liikuntaakin pitäisi siihen arkeen mahtua, joten päätin kirjoittaa aiheesta. Nimenomaan siitä näkökulmasta, miten saa liikunnan mukaan arkeen, jossa on jatkuvia siirtymiä paikasta toiseen ja suosikkitrikoot ovat aina väärän asunnon pyykkikorissa.

Kuten jo sanoin, juoksu on helpompi saada mahtumaan tällaiseen arkeen kuin moni muu liikuntamuoto. Juoksulenkille voi lähteä melkein missä vain ja milloin vain. Toki varsinkin talviaikaan vaadittavat varusteet vievät jonkin verran tilaa ja niiden kuskaaminen paikasta toiseen vaatii ison repun lisäksi suunnittelua. Ulkoilmalajia harrastaessa täytyy ottaa säätila huomioon pukeutumisessa ja mitä pidemmän jakson on poissa oman vaatekaapin ääreltä, sitä enemmän pitää pakata erilaista pukinetta.

Juoksukengät vievät eniten tilaa, mutta toisaalta samoja kenkiä voi useimmiten käyttää ympäri vuoden. Olenkin ripotellut kenkiä kaikkiin niihin osoitteisiin, joissa vietän säännöllisesti aikaa. Onneksi minulla on ollut tapana ostaa uudet kengät jo ennen kuin edelliset ovat hajonneet atomeiksi. Lisäksi tykkäänkin vaihdella kenkiä ja toki vähän myös shopailla niitä... Siinä missä yhdessä pienessä eteisessä kymmenen paria juoksukenkiä olisi ongelma, ripoteltuna kolmeen eteiseen tilanne onkin positiivinen. Varsinkin lapsuudenkodissani minulla on ollut tapana käyttää kengistä niiden iskunvaimennuksien viimeiset sadat kilometrit. En juokse siellä koskaan asfaltilla, koska eipä tuolla maaseudun periferiassa mitään pyöräteitä ole, joten kenkien vaimennuksen ei tarvitse olla ihan tikissä.

Juoksuvaatteita kannattaa mielestäni muutenkin olla kaapissa sen verran, ettei niitä tarvitse ihan jatkuvasti olla pesemässä. Useamman kodin välillä reissatessa on myös etua siitä, ettei urheiluvaatteita tarvitse pakata mukaan pyykkikorista tai suoraan märkinä narulta, mutta siitäkin on kokemusta. Silti välillä on käynyt niin, että olen joutunut lainaamaan mieheltä juoksupaitaa tai laittamaan likaiset urheilurintsikat lenkille (tämä oli traumaattista). Onneksi varsinkin lyhyemmillä lenkeillä ei ole ihan niin justiinsa, onko päällä ne kaikkein teknisimmät vermeet. Silti suosittelen totuttelemaan siihen, että pyykinpesu kuuluu ohjelmaan usein. Urheilusukkia ja -alusvaatteita kannattaa ripotella jokaiseen osoitteeseen, samoin esimerkiksi pitkähihaisia juoksu(alus)paitoja, jos niitä vain riittää.

Parasta useamman kodin ympäristössä liikkumisessa on lenkkireittien ja juoksumaisemien vaihtelu. Ei tarvitse tahkota samaa pyörätietä päivästä toiseen. Varsinkin maaseudulla pitkisreittien suunnittelu voi vaatia hieman duunia, mutta sielläkin olen onnistunut löytämään sopivat pikkutiet juoksureiteille. Kaupungissa on helppoa juosta pyöräteitä yhdistellen juuri sille päivälle sopivan pituinen lenkki ja yleensä ympyräreitin suunnittelu on sekin aika helppoa, kun teitä risteää tiheään. Kaupungissa joutuu kuitenkin miettimään reitin kulkua siltä kannalta, voiko se olla liian ruuhkainen, katkovatko liikennevalot ikävästi juoksua tai kulkeeko vieressä vilkasliikenteinen tie. Näin katupölyaikaan jotkin juoksureitit suorastaan pöllyävät talven hiekoitusten jäljiltä, eikä niitä ole välttämättä silloin kiva juosta. Onkin kiva päästä välillä pois Turusta väljemmille lenkkireiteille. Lenkkireittejä on melko helppo suunnitella erilaisten karttapalvelujen avulla. Esimerkiksi Turun seudun opaskartta kattaa myös Turun naapurikunnat ja karttapalvelusta löytyy paitsi pyörätiet myös ulkoilureitit ja luontopolut, joten jopa polkujuoksureittejä voi tuon avulla kartoittaa!

Kuten aina säännöllisen liikunnan ollessa tavoitteena, on hyvä varata kalenterista aikaa urheiluun. Juoksulenkkien kanssa aikataulut harvoin ovat tunnintarkkoja. On kuitenkin hyvä huomioida, että mikäli aikoo vaikka työpäivän päälle vaihtaa residenssiä, eivät lähtövalmistelut ja siirtyminen käy käden käänteessä. "Kodinvaihtopäivälle" en koskaan suunnittele pitkää lenkkiä ja jos aion juosta, teen sen mieluiten vaikka etätyöpäivän lounastauolla. Kun pakkaan reppua siirtymistä varten, mulla on päänsisäinen tarkastuslista, että kaikki tärkeimmät tavarat varmasti ovat mukana. Ne ovat aina samat, ja mm. juoksukello latureineen on ihan listan kärjessä. Jos pitää muistaa jotain erityistä, kuten vaikka juoksureppu ja juomarakko, kun suunnitelmissa on pidempi lenkki, yritän kaivaa ne ajoissa kaapista näkyville, jolloin ne muistaa helpommin pakata.

Ennen kaikkea tässä toisinaan hektisessä arjessa saa pidettyä liikunnan mukana siten, kun se on oikeasti prioriteettilistalla ylhäällä. Vaatii jonkin verran ns. metatyötä pitää mielessä, mitkä juoksukengät ja mitä juoksuvaatteita on missäkin osoitteessa, mutta kun varusteita on tarpeeksi ja ne on tasaisesti ripoteltu eri koteihin, vähentää se miettimistä. Koska siirtymiset vievät aikaa ja energiaa, pitää ne ja juoksut kalenteroida. Jos aika on kortilla, niin juokse aina kun voit. Lyhyt lenkki on parempi kuin ei mitään. Vaihtuvat lenkkireitit ja juoksumaisemat piristävät tässä useamman kodin arjessa. 

2 kommenttia:

  1. Hei. Olen hankkimassa juoksureppua ja päädyin blogiisi, kun googlettelin niitä. Vieläkö sulla on käytössä se Salomonin reppua ja oletko siihen edelleen tyytyväinen? Onko reppu kestänyt hyvin käyttöä?
    Olen sinua vähän nuorempi juoksua harrastava yhden lapsen äiti, 40v täyttyy pian. Blogi vaikutti äkkiseltään mielenkiintoiselta, joten palaan varmasti lukemaan juoksujuttuja vielä myöhemmin. Mukavaa kevään jatkoa!

    Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Satu ja kiva kun kommentoit!

      Joo, mulla on edelleen käytössä tässä postauksessa esitelty Salomonin juoksureppu ja olen ollut tyytyväinen. Olen nyt pessytkin repun jo lukuisia kertoja, eikä se ole mennyt miksikään. Tuota samaa mallia ei taida kauheasti enää löytyä kaupoista, mutta Salomonilla on samantyyppisiä reppuja tämä 10 litran ja tämä 15 litran juoksureppu (linkit mainoslinkkejä Scandinavian Outdoorille). Noissa ei ole juomarakkoa mukana, mutta hintakin on edullisempi. Olen tykästynyt tuohon isompaan reppuun, vaikka läheskään aina lenkillä ei tarvitse 10 litran reppua. Lisätilasta ei kuitenkaan ole haittaa.

      Kivaa kevättä sinullekin ja keveitä kilometrejä!

      Poista