Sivut

torstai 8. elokuuta 2024

Ukko-Luoston huiputus

Terkut Pyhä-Luoston kansallispuistosta!


Kesän kolmas kansallispuistoreissu suuntautuu Lappiin. En ole ihan varma, onko mun Nuts Pyhä puolimaraton patikointireissun sivujuonne vai patikointireissu juoksutapahtuman oheisohjelmaa, mutta joka tapauksessa täällä ollaan, ja ennen juoksua tarkoitus on tutustua Pyhä-Luoston kansallispuiston maisemiin kävellen. 


Valitsimme reissun ensimmäiseksi reitiksi Ukko-Luoston huiputuksen. Reitti kohti huippua alkoi Luostonportilta kulkien aluksi leveää polkua opastekatosten läpi. Helpon alun jälkeen nousu tunturin laelle tapahtuu jyrkässä rinteessä, jossa kivikon päälle on rakennettu peräti 575 askelman pituiset portaat. 


Portaita pitkin oli miellyttävä kiivetä, vaikka paikoin vähän puuskuttikin. Rappuset mutkittelevat rinteessä ja paikoin löytyy levähdys- ja näköalapaikkoja. Muutamassa kohtaa noustaan jyrkemmin. Rappusten jälkeen noustaan vielä muutamia kiviportaita sekä sorastettua polkua pitkin Ukko-Luoston kivikkoiselle laelle ja sen kauas näkyvälle sääasemalle. Ukko-Luoston huippu kohoaa 514 metriin ja nousua sinne tuli n. 250 metriä.


Huipulta näkyy hyvin Pyhä-Luoston yli 30 kilometriä pitkä tunturijono. Lännen näköalatasanteelta avautuu jyrkkä rinne ja rinteen alla jatkuu silmänkantamattomiin metsää ja suomaisemaa laajoina aapasoina. Ukko-Luoston ja Lampivaaran lounaispuolen metsiin ei ole kirves kajonnut, ja ne ovatkin jopa 400 vuotta vanhoja. 


Me kiersimme rengasreitin, joka jatkui sääasemalta tunturin lakea pitkin pohjoiseen. Arvuuttelimme, mitkäköhän tunturit näkyivät kaukana pohjoisessa ja koillisessa. Ilma oli lämmin ja hyvin kirkas, joten tunturin laelta näkyi todella kauassa.


Reitin pohjoispäätä on vastikään soraistettu ja meno alaspäinkin oli helppoa hyvällä alustalla. Puurajalla 400 metrissä on maisematupa, jonka jälkeen polku jatkaa metsän keskellä alaspäin paikoin jyrkkänä. Jyrkissä kohdin on metalliportaita, joten laskeutuminen sujui ongelmitta.


Olimme takaisin lähtöpisteessä Luostonportilla parin tunnin patikoinnin jälkeen ja omaan kelloon tuli mittaa tasan 7 kilometriä. Reittikuvauksissa kulkuajaksi oli merkitty 3-4 tuntia, mutta äskettäin kunnostettu reitti ja mainio keli siivitti vauhdikkaampaan menoon. Reitti oli mielestäni tosi kiva patikointi ja maisemat ylhäältä tunturista aivan huikeat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti