Lokakuun alkuun mulla oli virtaa juosta, ehkä tuosta Kreetan lomasta johtuen. Ja hyvä niin, sillä juoksumäärät vähenivät kuun edetessä muiden kiireiden viedessä aikaa ja energiaa.
Juoksin lokakuussa yhteensä 106 kilometriä, koko vuoden alhaisimmat kuukausikilometrit. Tavoitteena ollut satanen sentään ylittyi, eikä sen kasaan saaminen ollut edes erityisen vaikeaa. Juoksin etupainotteisesti alkukuusta enemmän ja loppukuusta ei tarvinnut pinnistellä. Kaikki kuun juoksut olivat aika lailla peruslenkkejä. Enimmäkseen hitaita pk-lenkkejä maustettuna muutamalla lyhyellä vk-treenillä. Ei mitään elämysjuoksuja tai uusia maisemia, vaan lähinnä arkea tauottavia happihyppelyjä kotiovelta ajan säästämiseksi.
Kuun juoksut jäivät nyt loppukuusta vähäisemmiksi ensisijaisesti siksi, että yritin pitää elämän kokonaiskuormituksen edes kohtuullisella tasolla. Töissä on ollut melko kiire ja päivät ovat toisinaan venyneet pitkiksi. Onneksi etätyö on mahdollistanut esimerkiksi lounastaukolenkit, mutta kesken työpäivän ulkoilu jää pakostakin aika lyhyeksi.
Aiemmin olen jo maininnut, että vuoden alusta aloitin opiskelut työn ohella. Opinnot ovat hissuksiin edenneet ja olen jo selvästi voiton puolella. Jäljellä on kuitenkin vielä pari työlästä kurssia. Syyskuussa pidin opintovapaata ja silloin tulikin kivasti opintopisteitä. Nyt yritän taiteilla loppuvuoden opintoja kasaan työn ohella.
Kun vuotta on enää kaksi kuukautta jäljellä, alkaa tavoitteiden toteutuminen jo häämöttää siellä vuoden lopussa. Mutta ilmaiseksi eivät tavoitteet täyty. Jokainen kilometri pitää ihan oikeasti itse juosta ja sama pätee opintoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti