Talvipoluilla

En ole talvikeleillä kovin paljoa juossut poluilla. Tänä viikonloppuna tuli kuitenkin poikettua myös metsään ja totesin, että myös polkujuoksu onnistuu näillä keleillä mainiosti! Metsäpoluilla oli pehmeää lunta, mutta polut olivat jo sen verran tallatut, ettei juoksu ollut yhtään sen raskaampaa kuin ulkoilureiteilläkään.

Polkujuoksu talvella edellyttää katsomaan varusteet vielä hiukan tarkemmin kuin kesäkeleillä. Turvallisuus ja mukavuus on ykkösasia vaatteissa ja varusteissa. Varsinkin, jos lähtee pitkälle polkulenkille, kannattaa mieluummin ottaa hiukan ylimääräistä kantamusta reppuun kuin niin, että jos jotain sattuisi, on keskellä metsää pakkasessa vähissä vaatteissa. Toisaalta talvella on helppoa löytää asuinalueiden liepeiltä koiranulkoiluttajien ja peurojen polkuja eikä edes tarvitse lähteä kauas kotoa nauttiakseen talvisen metsän hienoista polkujuoksumaisemista.

Talvijuoksu on kivaa, kun on tarpeeksi vaatetta ja tarkoituksenmukaiset pukineet. Kerrospukeutumisen lisäksi kannattaa suosia asusteita, joiden avulla voi säädellä asun lämpötilaa tarpeen mukaan. Jopa -10 asteessa voi välillä tulla niin lämmin, että kauluksen vetoketjun avaaminen tai hanskojen riisuminen on tarpeen. Polkujuoksuun kannattaa laittaa jalkaan säärystimet tai gaiterit, niin lumi pysyy poissa kengistä ja helposti kylmettyvät akillesjänteet saavat lisäsuojaa.

Jäisille poluille nastalenkkarit ovat ihan ehdottomat, mutta lumisella alustalla tavalliset polkujuoksukengät toimivat hyvin. Alamäissä joutuu välillä liukumaan juoksun sijaan, ja välillä saattaa liukastuakin, mutta lumi tarjoaa myös pehmeän alustan pyllähtää. Lumen peittämä polku on alustana kuitenkin paljon tasaisempi kuin juurakkoiset ja kivikkoiset kesäpolut ja polkujuoksu voi olla talvella jopa fyysisesti kevyempää kuin kesäkeleillä.

Jos haluaa haastetta, voi kokeilla umpihankijuoksua. Mitä paksumpi hanki, sitä raskaampaa touhua, mutta usein myös todella hauskaa pienissä määrin. Umpihankijuoksu toimii hyvänä lajinomaisena voimaharjoituksena, mutta pitkille lenkeille se on liian uuvuttavaa. Ja jos juoksee metsässä, voi lumen alta paljastua ikäviä yllätyksiä, joten maltti mukana.

Täällä Turussa myös meren jäälle oli jo muodostunut melkoinen polkuverkosto. Olen haaveillut, että olisi hienoa juosta mantereelta johonkin pikku saareen, mutta en vielä tänä viikonloppuna lähtenyt tuota toteuttamaan, vaan pysyttelin rannan lähelle muodostuneella polulla, jonka turvallisuudesta olin varma. Jäillä liikkuessa kannattaa mieluummin olla liian varovainen kuin uhkarohkea.

Nyt on ollut niin hyviä talvikelejä, että suurimmalle osalle kuntoreiteistä on ajettu ladut. Toivottavasti on kaikille selvää, että ladulle ei mennä kävelemään eikä juoksemaan. Itse en omista suksia ja olen hiihtänyt viimeksi joskus lukioikäisenä. Pysyttelen siis talvella pääosin pyöräteillä juoksulenkeillä. Polkujuoksu tarjoaa kuitenkin talvellakin kivaa vaihtelua lenkkimaastoihin.