Sivut

maanantai 6. elokuuta 2018

Mentiin metsään Selkämeren kansallispuistossa

Saaristomeren ja Örön jälkeen heti seuraavana vuorossa oli Selkämeri ja Nurmeksen saari. Viime viikolle tuli siis kaksi Mennään metsään -polkujuoksukiertueen yhteislenkkiä. Lauantain lenkki Raumalla oli 14 kilometrin mittainen ja toimi samalla viimeisenä pitkiksenä ennen Paavon puolikasta. Valittavana tapahtumassa oli myös lyhyempi 8 kilometrin taival.


Nurmes oli iso saari, josta pieni kaistale kuului Selkämeren kansallispuistoon. Yhteislenkille oli järjestetty venekuljetukset, mutta ilmeisesti tänä vuonna saareen ei aja säännöllisesti yhteysalusta. Mennään metsään tarjosikin nyt hienon tilaisuuden tutustua paikkaan, johon tuskin muuten tulisi lähdettyä.


Venekuljetuksen jälkeen ennen yhteislenkin lähtöä meillä oli hyvin aikaa tutustua lähtöpaikkana toimivaan Päivärannan tilaan ja sen tiluksiin. Tilalla oli lampaita, poneja, kanoja ja pehmoinen kani, jonka mielestä ruoho oli kovasti paljon parempaa häkin ulkopuolelta syötettynä. :)


Yhteislenkin reitti kulki alkuosassa Päivärannan tilalta laitumien ohi metsäpolkua saaren eteläosiin. Etelärannalta oli hienot näkymät merelle ja Kylmäpihlajan majakalle. Nurmeksen eteläosassa juostiin kallioilla ja hietikolla kunnes sukellettiin taas metsään.


Puolivälin jälkeen tarjoutui mahdollisuus käydä uimassa saaren länsirannan luonnonhiekkarantaisessa poukamassa. Vaikka helteet olivatkin väistyneet, hikihän juostessa tuli ja pulahdus mereen tuntui ihanalle! Meitä taisi olla viisi rohkeaa naista, jotka sukelsivat mereen toviksi polskimaan. Rannalta juoksu jatkui saaren luoteiskolkkaan, josta oli taas hienot merinäköalat kallioilta. Muutama rohkelikko kiipesi korkeaan merimerkkiin tiirailemaan maisemia.


Nurmeksennokasta juoksu jatkui metsässä koilisrannalle ennen viimeistä etappia takaisin Päivärantaan. Nurmes oli tosiaan iso ja metsäisä saari, ja suurin osa polkulenkistä juostiin havumetsän poluilla. Korkeuseroja ei ollut käytännössä ollenkaan ja polut olivat helppoja. Poluille oli kuitenkin kaatunut reippaasti puita ajan saatossa ja esteiden yli loikkiminen toi kivaa vaihtelua juoksuun.


Odottelimme lenkin ajan yllemme ukkosrintamaa ja sateita, mutta niitä ei tullut, joten selvisimme juoksusta kuivina (paitsi me uimarit). Juoksun jälkeen oli vielä mahdollisuus saunaan ja toiseen pulahdukseen. Matkaa pidemmälle lenkille kertyi 14,3 kilometriä ja oli kiva juosta pitkästä aikaa pitkis poluilla. Hauskaa oli taas, kuten kuvasta näkyy!


Nurmeksen lenkin reittikartta (pdf) on ladattavissa tästä linkistä, ja kaikkiin Mennään metsään -yhteislenkkeihin pääset tutustumaan täällä.

3 kommenttia:

  1. Vaikuttaapa hienolta! Suomessa on kyllä uskomattoman upeita paikkoja ja paljon kaunista luontoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on! Ja nämä Mennään metsään -yhteislenkit olivat niin kivoja tapahtumia, että nyt yritän kovasti löytää mahdollisuuden osallistua vielä johonkin yhteislenkkiin, vaikka kaikki syyskauden juoksut ovatkin jossain kaukana. Jäin koukkuun! :D

      Poista
  2. Onpas hienot maisemat ja aika hurjaa tuo merimerkkiin kiipeily! Itse olen innostunut veneilystä siskoni perheen kautta, jotka ottivat minut tänä kesänä muutaman kerran mukaan retkilleen ja koittivat opettaa merenkäynnistä, merimerkeistä, reimareista ja muusta sellaisesta. Tuolla Nurmeksen saarella ei olekaan tullut käytyä.

    VastaaPoista