Olin tullut järvelle juosten, matkaa kertyi sinne 8,4 kilometriä, ja aikomuksenani oli jättää päivän kuntoilut siihen. Käytyäni uimassa ja nautittuani retkilounaan totesin kuitenkin, että päivä oli niin pilvinen ja tuulinen, etten oikein tarjennut vain lojua rannalla. Hiekkarannan kupeesta lähti luontopolku, jota olin jo aiemmilla visiiteillä katsonut "sillä silmällä", joten päätin lämpimikseni lähteäkin patikoimaan polkua. Kaikki tavarani mahtuivat piskuiseen juoksureppuuni, joten oli helppo tehdä suunnitelmanmuutos ja lähteä kävelemään rantsusta metsän siimekseen. Koska mulla oli valmiiksi juoksukamat mukana, teinkin sitten niin, että kävelin luontopolun toiseen suuntaan ja juoksin takaisinpäin. Menomatkalla oli hyvä kävellen tutustua maisemiin ja vähän kuvailla, ja kääntöpaikalla järveen pulahduksen jälkeen polkujuoksu maistui mainiosti.
Luontopolku oli yhteen suuntaan noin 3 km ja ilahduttavan monipuolinen. Tein suunnitellun poikkeaman lintutornille ja suunnittelemattoman rannan kaislikkoon, kun en oikein ollut selvillä, missä polku kulkee. Loppumatka menikin sitten märillä sukilla ja kengillä. Reitti oli pääosin hyvin merkitty, mutta parissa kohtaa joutui hiukan arpomaan, mihin risteyksestä kääntyä. Paluumatkalla onneksi osasin jo, joten reittikartassa ei näy harhailuja. Polkujuoksuun luontopolku sopi erinomaisesti, ja juurakkoa, kalliota ja kiviä riitti. Järven itärannalla polku kulki paikoin niin lähellä järveä, että pikku horjahdus kallioilla olisi johtanut ylimääräiseen pulahdukseen. Littoistenjärven olisi hyvin voinut kiertääkin juosten, tämän polkupätkän lisäksi teitä ja pyöräteitä pitkin matkaa olisi tullut yhteensä noin 7 kilometriä. Mulle riitti tällä kertaa luontopolun talsiminen ja polkujuoksu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti