Huhtikuun huhkimiset

Huhheijaa, joko huh-riimittely riittäisi? Huhtikuu ei ole ollut helppo, sillä alkukuusta iski flunssa ja loppukuu meni työn uuvuttamana.

Kaikenlainen tekstintuotto on tuntunut liikaa työltä, joten bloggailukin on jäänyt. Tiesin jo etukäteen, että huhtikuu on töissä kiireinen, joten en ole edes yrittänyt olla sosiaalinen tai varsinaisesti haastaa itseäni työajan ulkopuolella. Silti olen ollut ehkä yllättävänkin poikki, monena päivänä iltaan on kuulunut vain sohvalla viihteen parissa lojuilua ja aikainen nukkumaanmeno, mutta tästä huolimatta olen seuraavanakin päivänä ollut ihan yhtä poikki. Mulla on ollut tapana ottaa kerran kuussa päivä palkatonta vapaata ja viettää silloin pitkää viikonloppua lapsuudenkodissa tai vastaavaa. Tässä kuussa siihen ei vaan ollut mahdollisuutta, vaan sen sijaan työaikasaldoon tuli yli 10 plussatuntia. Vaikka tykkäänkin työstäni, niin jatkuva kiire ja pitkiksi venyvät työpäivät jatkuvaa skarppina oloa ovat aika kuluttavia, ja toivon, että toukokuussa hellittää.

Juoksin 87 kilometriä, enkä muuten kuussa juuri liikkunut. Tavoitteena ollut satanen ei siis täyttynyt, mutta siitä voi syyttää ensisijaisesti flunssaa ja sitä seurannutta tukkoista oloa. Nyt loppukuusta olen päässyt juoksemaan aika lailla suunnitelmien mukaan, mutta mitään ylimääräistä en ole ohjelmaan ottanut. Huhtikuussa ohjelmaan tulivat mukaan vauhtilenkit, ja päätettyäni flunssan jälkeen yksinkertaistaa ohjelmaa, olen juossut kaikki vk-lenkit samanpituisena ja suunnilleen samalla vauhdilla. Himppaisen yli neljän kilometrin lenkkejä. Vauhtitavoitteen asetin 5:55/km pintaan, mutta joka lenkillä on menty sen alle ja keskivauhti on asettunut 5:45/km lukemiin. Flunssan jälkeen pääsin juoksemaan kuun jälkimmäisellä puoliskolla 5 vk-treeniä. Ekat olivat aika kauheita, aloitinkin liian kovaa, mutta ei tuntunut kovin hyvältä juoksu. Viimeisellä parilla lenkillä olen todennut viimeisellä kilometrillä, että voisin hyvin jatkaa vielä samaa vauhtia, mutta olen tietoisesti toppuutellut itseäni ja juossut saman matkan kuin aiemminkin. Henkisen kunnon kannalta on parempi olla vetämättä itseään piippuun. Eteenpäin on siis menty, kun vauhti tuntuu nyt helpommalta kuin muutama viikko sitten, mutta vielä en ole siinä kunnossa, että puolikas menisi alle kahden tunnin.

Kuuhun on mahtunut jos minkälaista säätä. Jopa loskassa "sain" juosta yhden lenkin. Välillä olen juossut samalla takilla kuin maaliskuussakin, välillä on ollut päällä pitkähihainen juoksupaita. Viime kuussa esitellyt Newlinen trikoot ovat olleet jalassa lähes joka lenkillä. Voisin kehua näitä luottotrikoitani vielä siitä, että niissä on kunnon kokoinen vetoketjullinen tasku, joka tuntuu monista juoksuhousuista puuttuvan. Kaipaisin garderoobiini toisiakin kunnollisia pitkiä trikoita, mutta niiden löytäminen on haastavaa. Kivoja kuoseja löytyy, mutta monista trikoista puuttuu tuo kaipaamani tasku. Joku vyötärönauhaan piilotettu avaintasku on yhtä tyhjän kanssa, jos lenkille haluaa ottaa mukaan geelejä ja älyluurin avainten lisäksi. Olempa joskus kuljettanut Newlinen housujen taskussa pientä 1,5 dl vesipulloakin, ja hyvin mahtui!

Kuvassa mulla on trikoiden kaverina H&M:n juoksupaita, joka livenä on väriltään turkoosimpi ja mielestäni vähemmän aluspaitamainen kuin kuvassa. Eipä silti, paita menee hyvin talvella takin alla aluspaitana. Tämän päivän lenkillä tuo pitkähihainen osoittautui jopa liian lämpimäksi pukineeksi, sillä ainakin täällä Turussa saadaan juhlia vappua aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Kivaa Vappua kaikille!

Vuoden eka 20 km lenkki

Pääsin vihdoin kirmaamaan vuoden ensimmäisen 20 kilometrin pitkiksen, jee! Ensin juoksu siirtyi flunssan, sitten tautia seuranneen tukkoisuuden myötä, mutta pääsimpähän sentään huhtikuun aikana juoksemaan!

Fiilis oli luonnollisesti aika epävarma ennen lenkkiä. Olen kyllä juossut tässä kevään mittaan useammankin 16 kilometrin lenkin, mutta jotenkin parikymppinen on aina sellainen matka, johon suhtautuu jo jonkinmoisella kunnioituksella. Viime viikonloppuna juoksin flunssan jälkeen ekan pitkiksen juurikin 16 kilometrin pituisena. Tuo meni pk-vauhtisena, eli aikaa kului 2 tuntia 20 minuuttia. Tänään juostu parikymppinen menikin sitten alle tuon, 2 tuntiin ja 18 minuuttiin. :)

En jaksa juosta näin pitkiä lenkkejä pk-vauhtia, koska siihen menee vaan yksinkertaisesti ikuisuus. Nyt tavoittelin vauhtia, joka olisi lähempänä omaa maratonvauhtia, ja asettuisi 6 min/km ja 8 min/km väliin nätisti. Ekat viisi kilometriä menivät alle 6:40-vauhtia, ja hiukan jo mietin, että aloitinko liian kovaa, mutta pyrin sitten vaan pitämään kaikki kilometriväliajat alle 7 minuutin, ja ihan hyvinhän sitä jaksoin. 15 kilometrin kohdalla alkoi olla puhti pois, mutta vaikean kilometrin jälkeen sain taas vauhtia nostettua loppukilsoille.

Mukana oli vettä ja yksi kofeiinipitoinen geeli, jonka imutin puoliksi 8 km ja 15 km kohdilla. Sää suosi pitkistä, ja auringon paistaessa myötätuuliosuuksilla solmin juoksutakin vyötäisille ja juoksin lyhythihaisessa juoksupaidassa. Auringon mennessä pilveen vedin taas takin niskaan. Tätä prosessia tulikin toisettua monasti lenkin aikana, mutta ei se onneksi menoa haitannut, oli vai hyvä, että pystyin säätelemään kropan lämpötilaa kerrospukeutumisella. Lenkin keskisyke oli 158, ja keskisyke nousi nätisti ekojen kilometrien 150 pinnasta viimeisten kilometrien yli 165 lukuihin.

Tikka oli ahkeroinut.

Huhtikuun juoksut ovat nyt olleet flunssasta toipuessa vähän sitä ja tätä, mutta tämä pitkis sentään sujui! Tästä on hyvä jatkaa ensi viikon kevennetyille treeneille ja siitä sitten toukokuun juoksuihin.

Nuutumusta ja juoksuohjelman yksinkertaistamista

Töissä on menossa kuormittava kuukausi, ja se vaikuttaa muuhunkin elämään siten, ettei vaan jaksa samalla lailla. Ei jaksa olla sosiaalinen eikä jaksa oikein mitään ylimääräistä. Bloggailutkin ovat hetkeksi jääneet.

Flunssan jälkeen mulla jatkui vielä pitkään vähän tukkoinen olo, ihan viime viikonlopulle saakka. Osasyyllinen voi olla katupölykin, mutta joka tapauksessa tukkoisuus vaikutti mulla aika paljon myös nukkumiseen. Olo onkin ollut vähän nuutunut, enkä ole flunssan jälkeen oikein päässyt kunnon juoksurytmiinkään. Kevään eka 20 pitkis on vaan siirtynyt ja siirtynyt, ja on ohjelmassa nyt viikonloppuna, jos ei mitään ihmeempää tule.

Viime viikolla sain sentään tukkoisuudesta huolimatta tehtyä kolme lenkkiä, kaksi tasavauhtista vk-lenkkiä ja viikonloppuna pk-vauhtisen pitkiksen. Olen silti auttamatta jäljessä huhtikuun kilometritavoitteesta. En edes aio väkisin nyt pusertaa sitä kasaan, vaan totean vaan, että flunssa vaati nyt veronsa, ja juoksen sen verran kuin hyvältä tuntuu. Toukokuussa toivottavasti saan sitten nostettua kilometrejä kunnolla.

Salilla en ole käynyt. Päätin jättää salitreenit kevään osalta, kun flunssan vuoksi tuli parin viikon tauko, ja sitä ennen ehdin käydä vain kahdesti reissutauon jälkeen. Mun olisi pitänyt ostaa uusi kymppikortti, vaan päätin olla ostamatta, niin eipä tule stressiä sen käyttämisestä loppuun kesäkuukausina. Olin innoissani salitreeneistä, mutta koska ne olisivat joka tapauksessa jääneet viimeistään toukokuussa pois ohjelmasta, niin en nyt murehdi niitä turhaan.

Muutenkin olen aika lailla yksinkertaistanut huhtikuun treeniohjelmaa. Kun pari viikkoa meni harakoille, niin on parempi keskittyä nyt olennaiseen eikä alkaa kikkailemaan. Siksipä olenkin nyt juossut ja tulen juoksemaan lähinnä vain pk-lenkkejä ja tasavauhtisia vk-lenkkejä. Vk-lenkit olen nyt alkuun mennyt noin 5:45/km tahtia. Hiukan nopeammin siis kuin suunnittelemani 5:55, jotenkin ei ole ollut malttia ekalla kilsalla, ja olen sitten vaan jääräpäisesti jatkanut samaa vauhtia koko lenkin, tähän mennessä 4 kilometrin lenkkejä. Tuosta olisi tarkoitus kesään mennessä nipistää vielä hiukan pois, niin että kesällä menisi jo 5:30/km tahdissa. Ja matkaa on myös tarkoitus kasvattaa. Toukokuussa sitten vetoja, nyt mennään tasavauhtisilla lenkeillä.

4 syytä, miksi olen menossa Paavo Nurmen puolikkaalle jo 4. kerran

1. Tapahtuma on kotikaupungissani Turussa. Jos näin hyvä tapahtuma järjestetään näin lähellä, niin kannattaa osallistua!

2. Järjestelyissä ei ole moittimista. Joka kerta kaikki on sujunut hyvin, reitiltä ei voi eksyä ja juomapaikoilla riittää mukeja. Ennen tapahtumaa tapahtumakansliasta saa sujuvasti numerolapun ja paidan. Maaliintulon jälkeen saa mitalin, hierontaa, ruokakassin ja PULLAKAHVIT.

3. Reitillä on monta kivaa osuutta. Ruissalo on kiva (joskin menomatkalla mäkinen), satama-alue on jännä ja jokiranta ihan kiva myöskin. Ainoa osuus, josta en niin diggaa, on alkukilometrit keskustassa. Tämän vuoden juoksuun juuri tuota alkuosuutta on muutettu, saas nähdä, pidänkö vai enkö.

4. Ja sitten se syy, mikä inspiroi tämän postauksen. Nimittäin edellisvuoden osallistujat saavat aina näin keväällä Juoksija-lehden ja sen kylkiäisenä taphtumaesitteitä. Toki sama käytäntö on monessa muussakin tapahtumassa. Minusta tämä on kuitenkin mukava bonus, koska en tilaa lehteä, mutta luen kuitenkin kaikki numerot. Tällä kertaa lehtiä olikin kaksi, kun mukana oli myös naisille suunnattu JuoksuPlus.

Paluu lenkkipoluille

Flunssan vuoksi jouduin pitämään viikon taukoa juoksuista. Eilen päätin, että koska kävelyt töihin eivät ole uuvuttaneet, voisin hyvin kokeilla hidasta hölkkääkin. 4 kilometrin lenkki sujui ihan ok, mitä nyt nenä vuoti ihan järjettömästi. Olisi voinut kuvitella, että tauon jälkeen olisin hyvällä fiiliksellä taas lenkkeillyt, mutta olikin tosi nihkeää ihan flunssasta riippumattomasti. Tänään sitten hölköttelin 6 kilometrin lenkin ja se meni jo paljon paremmin. Sellaista "kävellen olisit jo perillä" -vauhtia menin molemmilla lenkeillä, jotta toipuminen ei ottaisi takapakkia.

Jostain syystä mun flunssat on nykyään aina jotenkin epätyypillisiä. Silloin kun sohvaperunoin, olin kahdesti vuodessa flunssassa, joka tuntui menevän aina saman kaavan mukaan. Ensin kurkkukipua ja kuumetta pari-kolme päivää, sitten viikon nuha ja jälkitautina pari viikkoa yskää. Viimeisimmät flunssat ennen tätä ovat olleet sellaisia, että ensioireiden jälkeen ei tauti ole tullutkaan kunnolla päälle. Ja nyt mulla oli järjetön kurkkukipu nelisen päivää, yhtenä päivänä hiukan lämpöä ja nyt hiukan normaalia tukkoisempi nenä. Aika lievä tauti siis tämäkin. En osaa sanoa, johtuuko muutos siitä, että olen paremmassa fyysisessä kunnossa vai siitä, että olen alkanut nappailla vitamiineja ja sinkkiä heti ensioireiden ilmaantuessa. Joka tapauksessa sairastaminen ei ole kivaa, ja jos nyt olen viikon flunssan jälkeen taas juoksukunnossa ja muutenkin aika ok, niin hyvä juttu.

Ensi viikon juoksuista en nyt oikein osaa vielä sanoa. Jos en olisi sairastunut, olisin aloittanut tällä viikolla täysipainoiset treenit kesän puolikkaalle. Suunnitelmissa oli myös juosta kevään eka 20 kilometrin pitkis. Jokohan voisin ensi lauantaina juosta 20 km? Viimeisestä pitkästä (16 km) lenkistä on jo kaksi viikkoa. Entä vauhtitreenit, joko niitä uskaltaa juosta ensi viikolla, vai pitäisikö flunssasta toipuessa pysytellä hitaissa vauhdeissa? Paljon kysymyksiä. Joka tapauksessa en nyt suunnittele vielä loppu-huhtikuun juoksuohjelmaa kovinkaan tarkkaan, kyllä se siitä sitten vähitellen muotoutuu, kun juoksukunto realisoituu.

Flunssa :(

Koko viikko on mennyt kipeänä, maanantaina alkoi kurkkukivulla, joka nousi ti-ke infernaalisiin mittoihin ja eilen tuli mukaan myös kuumeilua. Tänään toivoin kurkkukivun jo hellittävän, mutta mitä vielä, aamulla suu oli aivan järkyttävän kipeä edelleen. Tänään olenkin ollut saikulla, ja aamulla torkuin yli kymmeneen. Jospa lepo nyt auttaisi taudista paranemiseen.

Ehdin korkata huhtikuun juoksut viime lauantaina 4 kilometrin vk-lenkillä. Järkyttävää, miten kuuta on jo viikko mennyt ja tuossa ovat kaikki kilometrit. Ok, sairastumiselle ei mitään voi, enkä nyt ole mitenkään tuskainen menetettyjen juoksujen suhteen, mutta kyllähän tuo vähän kismittää. Koko viikon olisi ollut hyvät juoksukelit, lämmintä ja hiukan on sadellutkin, eli ilma olisi happirikasta. Vaan eipä voi mitään. Flunssa on nyt ihan oikea tauti eikä sellainen puolittainen, mitä vaikkapa viime syyskuussa ja joulukuussa. Pakko siis pitää ihan kunnon liikuntataukoa. Vuoden ensimmäinen 20 kilometrin pitkiskin siirtyy jonnekin hamaan tulevaisuuteen, alunperin olin ajatellut juosta sellaisen nyt viikonloppuna. Samoin tällä viikolla piti startata puolimaratoniin tähtäävä treenikausi, sekin nyt viivästyy. Sairastumiselle ei nyt mitään voi, mutta harmittaahan tämä. Olin jo innoissani puolikkaan treenikaudesta ja muutenkin olo oli reissun ja pääsiäisen jälkeen energinen. Toivotaan, että tauti hellittää ja pääsen taas pian lenkkipoluille!

Juoksuohjelman rakentamisesta

Mulla on menossa nyt neljäs vuosi, kun tähtään jonkinlaiseen vuosikilometritavoitteeseen ja osallistun ainakin yhteen juoksutapahtumaan. Vuosina 2011-2012 olin vielä opiskelija ja tein opintojen ohella osa-aikaduunia. Elämä oli tuolloin aika säännöllistä, ja juoksin sulan maan aikana suunnilleen kolmesti viikossa melko lyhyitä lenkkejä. Silloin elämä oli nykyistä säännöllisempää, mutta en juurikaan kehittynyt juoksijana. Vasta kun aloin rytmittää vuotta kuukausitavoittein ja puolimaratontreenein, huomasin selkeää parannusta juoksukunnossa ja juoksusta tuli oikeast tärkeä osa elämääni.

Maaliskuun lenkkimaisemia.

Kun asetin itselleni ekan kerran vuositavoitteen 2013, mietin aika paljonkin etukäteen, millaisia kuukausikilometrejä tavoite vaatisi. 2014 laskeskelin noita vielä jonkun verran, mutta viime vuonna ja nyt alkuvuodesta en enää ole kokenut mielekkääksi miettiä vuoden rytmitystä kovinkaan paljoa. Alkuvuonna asetan kuukausikilometreille muuhun elämään ja keliin suhteutetun tavoitteen. Nyt jo perinteeksi muodostuneelle Paavo Nurmen puolikkaalle treenaaminen leimaa loppukevättä ja alkukesää. Puolimaratontreenin siivellä kuukausikilometrit nousevat minne nousevat, todennäköisesti ihan kelpo lukemiin niin, että keksikesällä voi hyvällä omallatunnolla vähän himmailla. Alkusyksy on yleensä hyvää aikaa juoksun kannalta, niin että loppuvuodelle jää vain kevyet tavoitekilometrit ja aikaa keskittyä muuhunkin. Viime vuonna, kun treenasin ekaa kertaa maratonille syksyllä, määräharjoittelu nousi ennätyslukemiin ja vuositavoitekin sitä myötä nousi, mutta helposti meni lopulta 1200 km tavoitekin. Kuitenkin pidän tuota 1000 kilometrin vuositavoitetta itselleni sopivana edelleen, se tuo hyvät raamit kuukausitavoitteiden rakentamiselle, mutta ei ole liian tiukka tavoite.

Nyt alkuvuosi on ollut mulla pk-painotteista, lähinnä määräharjoittelua. Kuukausitavoitteen olen pilkkonut viikkotavoitteisiin ja juossut sen verran, että tavoite täyttyy, en ole kovin paljoa etukäteen miettinyt lenkkejä. Viikonlopun pitkiksen kilometrit olen saattanut päättää jo viikkoa ennen, muuten en varsinaisesti ole kovin paljoa etukäteen ohjelmaa suunnitellut. Jonkun satunnaisen vk-lenkin olen juossut, mutta enimmäkseen olen mennyt hidasta ja helppoa pk-vauhtia. Tammikuu oli peruskuntokautta, helmikuussa treenin painopiste siirtyi salille ja maaliskuun otin melko kevyesti, kun reissulla tuli kuitenkin liikuttua. Nyt huhtikuusta alkaen aikomuksena on rakentaa hiukan yksityiskohtaisempi juoksuohjelma, joka tähtää siihen, että heinäkuun alussa puolikas menisi alle kahden tunnin.

Myöskin maaliskuun lenkkimaisemia. :)

Olen lukenut aika paljon erilaisia juoksuoppaita ja Juoksija-lehteä ja tutustun aina mielenkiinnolla näissä esiteltyihin juoksuohjelmiin. Mulla on kuitenkin melko voimakas "minä ite!" -henki, ja siksi rakennankin juoksuohjelmani itse. Tykkään juoksusta osittain juuri siksi, että se ei ole aika- tai paikka-sidonnaista liikuntaa, ja siksi haluan myös juoksuohjelmani olevan tarpeeksi väljä. Erityisesti peruskuntokautena tai himmailukuukautena kesällä en kauheasti suunnittele lenkkejä etukäteen. Viikonloppuna pitkis ja arkena sitten joitain lyhyitä lenkkejä, ehkä jotkut kilometrit yritän saada kasaan, ehkä en kauheasti mieti niitäkään.

Kun treenasin maratonille, asetin tavoitteeksi tietyt viikkokilometrit ja läiskin yli 20 kilometrin pitkikset tietyille viikoille, ja siinä se, ei sen tarkempaa ohjelmaa. Aina ennen kalenteriviikon alkua sitten mietin sen viikon juoksupäivät ja summittaiset lenkit, mutta välillä noihin tuli muutoksiakin. Muutenkin koen mielekkääksi treenata juoksutapahtumaan siten, että mietin etukäteen tietyt avainharjoitukset, ja niiden summittaiset ajankohdat, mutta varsinaisen viikko-ohjelman rakennan vasta edellisenä viikonloppuna, eikä sekään ole kiveen hakattu. Kun treenaan tapahtumaan, yritän pitää fokuksen nimenomaan siinä tapahtumassa ja rytmitän juoksuohjelman siten, että se on selkeästi nousujohteinen ja sisältää myös kevennettyjä viikkoja. Mulle 3 + 1 ryhmitys on tuntunut luontevimmalta, eli 3 nousujohteisen viikon jälkeen tulee kevennetty viikko.

Nyt keväällä suunnitelmissa on huhtikuussa ottaa juoksuohjelmaan vk-lenkit joka viikko. Tasavauhtiset reippaat 5:55/km noin 4-6 kilometriä, se saa riittää tässä kuussa. Viikonlopun pitkis on pk-vauhtinen ja viikon kolmas lenkki voisi sisältää vaikka porrastreeniä. Jos viikon ohjelmaan mahtuu neljäs lenkki, se on lyhyt ja palauttava. Toukokuussa sitten vk-lenkki joko pitenee, vauhti nousee (5:30/km tasolle) tai teen viikonlopun pitkiksen pk- ja vk-lenkin yhdistelmänä. Porrastreeni vaihtuu sileällä tehtäväksi veto-treeniksi. Mieluusti viikko-ohjelmassa saisi olla myös yksi keskimittainen pk-lenkki ja palauttava lyhyt lenkki. Kesäkuussa jatkuu varmaan aika lailla kuin toukokuussa, en ole sitä niin tarkkaan vielä miettinyt. Näillä suunnitelmilla lähdetään liikkeelle!

Mitenkäs lukijoilla? Rakennatteko itse juoksuohjelman vai seuraatteko jotain valmista ohjelmaa? Vaihtelevatko treenit vuodenkierron mukaan?