Talvijuoksu - hot or not?

No kylmäähän se on, daa! Mutta kylmään ja huonoon keliin voi varautua, eikä talvijuoksu ole kovin kamalaa, kunhan uskaltautuu kokeilemaan.

En ala kirjoittaa tähän mitään itsestäänselvyyksiä kerrospukeutumisesta yms., hyviä ohjeita talvijuoksuun löytyy nimittäin netistä pilvin pimein, ihan vaikkapa vain googlaamalla sanan talvijuoksu. Ajattelin kuitenkin kirjoittaa muutaman sanan ihan omista kokemuksista ja ajatuksista talvijuoksun suhteen.

Ymmärrän täysin ihmisiä, jotka eivät talvijoksua harrasta, sillä itsekin inhoan liukasta, kylmää ja pimeää. Juoksuharrastukseni alkutaipaleella en todellakaan juossut talvisin, eihän minulla ollut edes kunnon varusteita moiseen, ja ilman varustautumista ei talvijuoksusta tule oikein mitään. Lisäksi omaan ehkä maailman surkeimman tasapainon, ja liukkailla köpöttelen menemään kuin lonkkavaivainen mummo, siksipä talvikelit ovat olleet aina mulle haastavia.

Liikunta ja varsinkin juoksu lämmittää yllättävänkin paljon, mutta kesäkuteissa ei tule toimeen pakkaskeleillä. Tuulenpitävällä päällyskerroksella ja ihonmyötäisellä hengittävällä aluskerroksella pääsee kuitenkin yllättävän pitkälle. Tuohon väliin voi heittää melkein mitä tahansa, vaatteen ei tarvitse olla mitään superteknistä matskua, ainakaan lyhyemmillä lenkeillä. Mulla ei ole mitään merinovillaisia aluskerrastoja tai erikseen mitään välikerroksen pukinetta, vaan johonkin -10 asteeseen asti pärjää mielestäni aika hyvin vetämällä päälle ohuet trikoot sekä pitkähihaisen juoksupaidan ja heittämälle päälle tuulitakin ja -housut. Juoksuhanskat, panta ja säärystimet ovat loistavia hankintoja, joilla voi säädellä hyvin pukeutumista säätilan mukaan. Karseimmilla keleillä tekee sitten sellaisen lenkin, joihin varusteet ja oma fiilis riittää, talvijuoksussa pitää olla valmis joustamaan ohjelmasta olosuhteiden mukaan.

Lumi on alustana kivan pehmeä ja useimmilla normilenkkareilla tarpeeksi pitävä. Möykkelöiseksi jäätynyt sohjo, kiiltäväksi lanattu lumi tai ihan kunnon jää ovat sitten niitä haastavia alustoja, joille en oman surkean tasapainoni kanssa lähde yleensä ilman nastoja. Minulla on kenkien päälle vedettävät Nordic Gripin juoksunastat, jotka ovat ihan ok. Helposti mukaanotettavat ja tarpeen tullen myös helposti riisuttavat nastat toimivat, kunhan ei ole ihan pääkallokeliä ja/tai lunta. Lumella kenkien päälle vedettävät jutut eivät oikein toimi, vaan nastat keräävät lumipaakkuja. Härpäke myös puristaa jonkin verran kengän päällistä kasaan, ja jos tykkää tilavasta varvastilasta, kuten mitä, voivat nastat puristaa ylimääräisen tilan kengän kärjestä pois.

Nastalenkkarit ovat pitävyydeltään ylivoimaiset, ja mikäli testejä on uskominen, Icebugit ovat pitävimmät - joskaan eivät juostavimmat - nastalenkkarit. Moni liputtaa Sarvojen puolesta, ja jos olisin nyt ostamassa nasturia, varmaan kokeilisin ensimmäisenä Sarvan kenkiä alle. Itse ostin nastoilla varustetut juoksukengät viime talveksi, ja pääsyin tuolloin Icebugin Anima2 -malliin. Mun jaloille tuo osoittautui sitten ekoilla lenkeillä ei-ihan-niin-sopivaksi malliksi, mutta lyhyillä lenkeillä kenkä toimii, talvella en pitkiksiä juuri juoksekaan. Työmatkoilla kenkä oli viime talvena ihan ehdoton, kun Turkuun osui yli kaksi viikkoa kestänyt hullun liukas jakso, jolloin kaupungin hiekoituskalusto osoittautui täysin riittämättömäksi. Joinain työaamuina olisin ilman nastureita varmaan vaan jäänyt kotipihalle uikuttamaan, kun joka suuntaan kävelytiet olivat vain kirkasta jäätä.

Talvella turvallinen juoksu saattaa vaatia myös hiukan luovuutta. Silloin kun mulla ei vielä nastureita ollut, mutta keli oli liian liukas tavalliselle kengälle, keksin juosta läheistä puistoa ympäri. Puiston polut olivat nekin liukkaat, mutta juoksinkin polun vieressä lumisella nurmella. Alusta oli hiukan upottava, mutta ei ainakaan liukas! Noin 1,3 kilometrin mittainen kierros oli ihan hyvä juostava, ja enimmillään taisin tehdä yli 7 kilometrin lenkin vain kiertämällä tuota puistoa. Hulluilla on tunnetusti halvat huvit, joten lapsuudenkotini ympäristössä jalostin ideaa juosemalla ympäri peltoa, kun maalaismaisemissa mitään hienoja kaupunkilaispuistoja ole! Puitu ja lumella kuorrutettu viljapelto on sekin ihan hyvä juostava, sänkipelto lienee sitten vähän turhan möykkelöinen. Jos kotimaisemista löytyy laajat viljavainiot, voi kierrokselle saada ihan kunnolla pituutta, tuo "oma" pellonkirtolenkkini oli noin 800 metriä pituudeltaan. Lounais-Suomen vähälumisina, mutta liukkaina talvina nämä lenkit ovat mielestäni ihan varteenotettavia vaihtoehtoja.

Millaisia te lukijat olette talvijuoksijoina? Tuolta jostain sivun ylälaidasta löytyy kysely, johon voi klikata omat tottumuksensa. Lisäksi kuulisin mielelläni talvijuoksun luottovarusteista, onko teillä jotain varustetta, mikä tekee talvijuoksusta miellyttävämpää?